Viimeksi päivitetty 15.9.2021
Enemmän kuin joka kolmas alle puolivuotiaan vanhempi kokee uupumuksen oireita. Synnyttäneistä vanhemmista niitä kokee peräti 35%, perheen toisista vanhemmista 29%. Tiedot käyvät ilmi FinLapset-kyselytutkimuksesta.
Uupumuksen tunteesta kysyttiin näin:
Kun mietit omaa rooliasi vanhempana, kuinka usein koet seuraavilla tavoilla? Valitse kokemustasi parhaiten vastaava vaihtoehto kultakin riviltä.
1) Olen niin väsynyt rooliini vanhempana, ettei edes nukkuminen auta,
- päivittäin,
- kerran tai pari viikossa,
- harvemmin tai ei lainkaan.
2) Tunnen olevani aivan lopen uupunut vanhempana
- päivittäin,
- kerran tai pari viikossa,
- harvemmin tai ei lainkaan.
3) Tuntuu kuin huolehtisin lapsestani/lapsistani automaattiohjauksella (teen vain välttämättömät asiat, mutta en enempää)
- päivittäin,
- kerran tai pari viikossa,
- harvemmin tai ei lainkaan.
4) En enää pysty näyttämään lapselleni/ lapsilleni, kuinka paljon rakastan häntä/heitä
- päivittäin,
- kerran tai pari viikossa,
- harvemmin tai ei lainkaan.
5) Minusta tuntuu, etten jaksa enempää vanhempana
- päivittäin,
- kerran tai pari viikossa,
- harvemmin tai ei lainkaan.
Mikäli vastasit vähintään yhteen kysymykseen vaihtoehdolla 1. tai 2., sinullakin on uupumuksen oireita.
Mitä tehdä, jos huomaa tai epäilee olevansa uupunut?
”Ei tarvitse jaksaa hinnalla millä hyvänsä. Se ei tee kenestäkään huonoa vanhempaa, vaikka sanoisi että nyt väsyttää ihan tosi paljon enkä meinaa jaksaa”, aloittaa THL:n tutkimuspäällikkö ja terveyden edistämisen dosentti Tuovi Hakulinen.
Hän painottaa, että mitä varhaisemmin ongelma myönnetään, tunnistetaan ja sen hoitaminen aloitetaan, sitä vähemmällä kaikki osapuolet tilanteessa yleensä pääsevät. Ensimmäinen paikka, jonne tulisi ottaa yhteyttä uupumuksen tunnistaessaan on neuvola.
”Kannattaa soittaa ja varata itselleen vaikka ylimääräinen käynti, jotta pääsee käsittelemään ja purkamaan tilannetta pian. Neuvolan kautta pystytään määrittelemään, millainen apu kullekin perheelle on hyödyllisintä: tarvitaanko esimerkiksi perhetyöntekijää kotiin, onko psykologin keskusteluavulle tarvetta, varataanko lääkärikäynti ja kartoitetaan onko lääkitykselle tarvetta”, Hakulinen sanoo.
”Olet muutakin kuin äiti tai isä”
Vanhemmuus on uusi tilanne, ja uudet tilanteet kuormittavat ihmistä aina. Lisäksi vanhemmuuteen koetaan liittyvän suuri vastuu. Synnyttäneellä vanhemmalla hormonitasapainon muutokset vaikuttavat myös merkittävästi vointiin – hyväntuulisuus ja jaksaminen eivät ole ”tahdon asioita”.
”Aivan olennaisen tärkeää on, että vanhempi muistaa olevansa muutakin kuin vanhempi. Hän on ainakin oma itsensä, ehkäpä puoliso, jonkun ystävä ja jonkun toisen työkaveri tai perheenjäsen. On olennaista, että vanhempi pääsee toteuttamaan myös näitä puolia itsessään”, Hakulinen huomauttaa.
Pieni lapsi on ensimmäisinä elinkuukausinaan – ja vuosinaan – täysin riippuvainen vanhemmastaan. Vastuu lapsesta ja jatkuva alttius tämän tarpeiden täyttämiselle vievät voimaa.
”Olisi tärkeää päästä tekemään niitä itselle mielekkäitä ja akkuja lataavia juttuja. Toiselle se voi olla juoksulenkki, toiselle illan istuminen ystävän kanssa, kolmannelle muutama jakso lempisarjaa putkeen – ilman että kukaan keskeyttää. Ilman omaa aikaa ei kukaan jaksa”, Hakulinen toteaa.
Ratkaisu ongelmaan
Uupuminen johtuu aina jostain, ja Hakulisen mukaan tämä juurisyy tulisi selvittää, jotta ongelma saadaan korjattua. Ongelmana voi olla vauvan unirytmi, stressi uudesta elämäntilanteesta, synnytyksen jälkeinen masennus, hormonitasapainon muutokset, ongelmat parisuhteessa tai jokin muu elämää kuormittava seikka.
”Kun lähdetään korjaamaan tämä syy, saadaan kokonaistilannettakin korjattua. Uupunut vanhempi vaikuttaa koko perheen dynamiikkaan, joten asiaan kannattaa tarttua sekä itsensä että muiden vuoksi”, Hakulinen sanoo.
Lisäapua lapsen uniongelman ratkaisemiseen löytyy esimerkiksi THL:n verkkosivustolta.
