Viimeksi päivitetty 11.12.2023
”Jos mietit, pitäisiköhän minun lähteä turvakotiin, vastaus on että pitäisi. On parempi hakea apua liian aikaisin kuin liian myöhään”, korostaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa turvakotipalveluiden tutkimuksesta vastaava erikoistutkija Johanna Hietamäki.
- Jos väkivaltatilanne on meneillään, soita 112
- Mikäli haluat keskustella väkivallasta ja sitä koskevista tilanteista ja ajatuksistasi , keskusteluapua saat Nollalinja-puhelinpalvelusta 080 005 005 maksutta 24/7.
- Jos et halua tai uskalla enää olla kodissasi väkivallan tai sen uhan vuoksi, voit lähteä turvakotiin milloin vain. Turvakotien yhteystiedot löydät täältä. Turvakotiin meneminen ei maksa mitään, etkä tarvitse siihen lähetettä.
Yhdessäolo joulun aikaan parhaimmillaan lähentään, mutta joskus altistaa hermojen kiristymiselle ja sitä kautta uhkaaville tilanteille niissä parisuhteissa ja perheissä, joissa alttius on olemassa.
”Usein lähisuhdeväkivalta näyttäytyy eräänlaisena aaltoliikkeenä. Negatiivisia tekoja, kuten lyömistä tai uhkailua, seuraa hyvittelyn ja katumuksen aika. Silloin uhri haluaa uskoa, että kenties tällä kertaa kaikki käy hyvin ja muuttuu – kunnes tulee taas seuraava teko, kenties hiukan syvempi ja vakavampi kuin edellinen”, Hietamäki kertoo.
”Silmukka kiristyy pikkuhiljaa. Usein henkistä tai fyysistä väkivaltaa käyttävä osapuoli osaa taitavasti perustella käytöksensä sillä, että uhri on tavalla tai toisella aiheuttanut sen itse, suorastaan pakottanut käyttäytymään niin. Usein uhri uskoo tämän itsekin”, hän jatkaa.
Milloin riitely menee yli?
Riiteleminen on parisuhteessa ja perheessä täysin normaalia toimintaa. Ääntä voidaan korottaa ja lähteä ovet paukkuen pois riitatilanteesta, tai vaikkapa murjottaa jonkin aikaa.
Normaalia sen sijaan ei ole, jos riitelevät osapuolet ovat eriarvoisissa asemissa ja tilanteeseen sisältyy uhan tai pelon tunnetta.
”Painostava ilmapiiri, jossa joutuu miettimään sanojaan tai varomaan toista, on yksi hälytyssignaali. Ihmisen aiempi toiminta ristisriitatilanteissa kertoo myös paljon: jos henkilöllä on aikaisemminkin ollut tapana ratkaista asioita väkivallalla, hän saattaa käyttää sitä uudelleenkin.”
Hietamäki korostaa, että on myös olemassa tilanteita, joissa väkivalta astuu kuvioihin ennalta arvaamatta. Uhrin ei tule missään nimessä tällöin soimata itseään tai miettiä, olisiko hänen pitänyt kyetä ennustamaan tilanne.
Turvakoti on nopea apu
Pikkulapsiperheet ovat turvakotien yleisin asiakasryhmä. Jokainen turvakotiin tuleva perhe saa sieltä oman huoneen, jossa on esimerkiksi liinavaatteet valmiina odottamassa.
Perheelle tarjotaan myös ruokaa ja kriisiapua elämäntilanteen järjestelyssä. Turvakodissa voi majoittua niin monta viikkoa kuin tarve vaatii, ja sisäänpääsyä sinne valvotaan kellon ympäri.
”Turvakodissa voi käydä vaikka tutustumassa etukäteen, mutta sinne voi tulla myös täysin ilman ennakkovaroitusta. Jos mahdollista, kannattaa soittaa turvakotiin ennen sinne menemistä. Kaikille apua tarvitseville järjestetään apua ja paikka jostain”, Hietamäki vakuuttaa.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi vuosina 2015–2019 reippaasti: vuonna 2015 turvakoteihin hakeutui 3055 asiakasta, vuonna 2019 luku oli jo 5354.
Hietamäen mukaan selityksenä on se, että apua uskalletaan hakea matalammalla kynnyksellä ja sitä on myös helpommin tarjolla: kun vuonna 2009 Suomessa oli 19 turvakotia, nyt niitä on jo 29.
Vuoden 2019 jälkeen turvakotien asiakasmäärät ovat olleet hienoisessa laskussa. Vuonna 2020 asiakasmäärä laski vuoteen 2019 verrattuna 2 prosenttia. Vuonna 2021 asiakasmäärä puolestaan putosi vuoteen 2020 verrattuna 5 prosenttia.
Vuonna 2021 turvakodeissa oli THL:n tilaston mukaan yhteensä 4 964 asiakasta. Asiakkaista aikuisia oli 57 prosenttia ja lapsia 43 prosenttia. Aikuisista asiakkaista naisia oli 91 prosenttia ja miehiä 9 prosenttia.
Pakkaa kassi valmiiksi, jos epäilet ongelmia
Jos epäilet, että tulossa saattaa olla vaikeuksia, kannattaa niihin varautua etukäteen. Pakkaa itsellesi ja lapsillesi kassi, jossa on välttämättömimmät tarvikkeenne:
- pari vaatekertaa ja alusvaatteita
- lääkkeet
- henkilöllisyystodistus ja pankkitunnukset
- hygieniatarvikkeet
- puhelimen laturi
- avaimet
- lapselle tuttu unilelu
Uhkaava tilanne kotona saattaa olla sen kaltainen, että sen koittaessa ei itse pysty tai uskalla soittaa hätänumeroon. Myös tähän kannattaa varautua etukäteen.
”Jos itseä pelottaa, kannattaa sopia läheisen tai ystävän kanssa, että ”Mikäli mä lähetän tällaisen tekstiviestin tai soitan sulle tällaisen puhelun, soita poliisit”. Riittävä syy puhelulle ja kotoa pois lähtemiselle on se, että kokee väkivallan uhkaa – ei tarvitse odottaa, että jotain oikeasti tapahtuu”, Hietamäki muistuttaa.
