Atooppinen ihottuma on yleinen pikkulasten kiusa. Pahimmillaan se voi viedä koko perheen yöunet. Siksi sen oikeanlainen hoito on tärkeää. Päivittäin pesu ja rasvaus ovat hoidon kulmakivet.

Viimeksi päivitetty 10.11.2020

Atooppinen iho on monen pikkulapsen vaiva. Alle kaksivuotiaan lapsen toistuva ihottuma on harvoin muuta kuin atooppista ekseemaa. Se alkaa usein jo ensimmäisen elinvuoden aikana.

 



 

Atooppinen ihottuma on yleensä helppo tunnistaa. Iho on kuiva, ja siinä on punoittavia ja hilseileviä ihottumaläiskiä. Pikkulapsilla sitä ilmenee usein raajoissa ja kasvoilla, hieman isommilla lapsilla taivealueilla. Ihottumaa voi olla laaja-alaisesti koko kehollakin.

”Tunnistettavuudesta huolimatta ihottuman ilmetessä ensimmäistä kertaa on hyvä käydä lääkärissä, jotta ihottuma voidaan diagnosoida ”, neuvoo asiantuntija Kaisa Toikko Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.

Näin hoidat lapsen
atooppista ihottumaa

  • Pese lapsen iho usein, jopa päivittäin. Suosi rasvapesua, eli käytä perusvoidetta pesunesteenä.
  • Rasvaa iho pesun jälkeen, kun se on vielä kostea. Rasva sitoo kosteuden ihoon. Kostean ihon rasvaaminen vähentää myös mahdollista ihon kirvelyä rasvatessa.
  • Käytä tarvittaessa lääkevoidetta. Varo kuitenkin sekoittamasta kortisonia ja perusvoidetta, sillä tämä vie kortisonin tehon.
  • Yritä tehdä rasvauksesta mukava hetki, jottei lapsi alkaisi inhota sitä: Tee rasvaus lämpimässä huoneessa ja lämpimin käsin. Anna lapsen osallistua rasvaukseen – perusvoide ei ole vaarallista, vaikka sitä päätyisi lapsen suuhun.

Pahenemisvaiheet kuuluvat atooppiseen ihottumaan

Atoopikoilla ihon pintarakenne on poikkeava, ja ihon läpäisyeste ei toimi normaaliin tapaan. Lisäksi iholla on tulehdustila. Oireiden aaltoiltu ja pehenemisvaiheet kuuluvat sairauden luonteeseen.

Oireilua voivat aiheuttaa erilaiset ulkoiset tekijät, kuten kuiva ilma, hankaus, hikoilu ja lämpötilavaihtelut, mutta pahenemisvaiheita voi tulla ilman selvää syytäkin.

”Ihottuman luonne on sellainen, että välillä se paranee ja sitten taas pahenee. Paljon oireileva voi saada ihoärsytystä herkästi mistä vain. Atooppinen iho läpäisee esimerkiksi kemikaaleja helpommin kuin terve iho, ja myös tämä voi aiheuttaa ärsytysoireita”, kertoo Toikko.

Atopiaryhmän sairaudet kulkevat suvussa

Atooppisen ihottuman syntymekanismi ei ole tiedossa, mutta perimä vaikuttaa atooppisen ihottuman kehittymiseen. Ihottuma kuuluu atopiaryhmän sairauksiin yhdessä astman ja allergisen nuhan kanssa.

”Jos suvussa on atopiaryhmän sairauksia, lapsen riski atooppiseen ihottumaan on kohonnut. Nämä sairaudet kulkevat usein käsi kädessä”, Toikko toteaa.

Vauvaiässä alkaneeseen atooppiseen ihottumaan saattaa liittyä ruoka-aineallergia, joka pahentaa ihon oireilua. Tavallisia allergian aiheuttajia lapsilla ovat lehmänmaito, kananmuna ja viljat.

”Suurella osalla atooppista ihottumaa sairastavilla on lisäksi taipumus allergioihin. Se ei kuitenkaan aina suoraan tarkoita allergiaa”, Toikko sanoo.

Jo pientä vauvaa kannattaa rasvata

Atooppisen ihottuman kehittymistä ei suoranaisesti voi ennaltaehkäistä. Jos vanhemmilla on taipumusta atopiaryhmän sairauksiin, jo pientä vauvaa kannattaa kuitenkin rasvata säännöllisesti.

”Tämä ei vaikuta suoraan ihottuman kehittymiseen, mutta jos lapsen iho on mahdollisimman hyvässä kunnossa jo ennen ihottuman puhkeamista, se voi ehkäistä oireilua”, Toikko kertoo.

Pesu ja rasvaus hoidon perustana

Juuri säännöllinen rasvaus on yksi atooppisen ihon hoidon kulmakivistä. Toinen niistä on jopa päivittäin tapahtuva suihkutus. Toisin kuin aiemmin luultiin, vesi ei kuivata ihoa ja siten pahenna ihottumaa.

”Mitä enemmän ihottumaa on, sitä useammin sitä tulee pestä. Näin mikrobit, hiki ja vanhat rasvat eivät jää ärsyttämään ihoa”, Toikko sanoo.

Lääkevoide käyttöön tarvittaessa

Riittävän rasvainen perusvoide sopii päivittäiseen käyttöön. Pahenemisvaiheiden aikana voi käyttää lisäksi kuuriluontoisesti lääkevoiteita, kuten kortisonia. Kortisonikuuri voi kestää esimerkiksi viikon, enintään kaksi.

Nyrkkisääntö on, että kuuria seuraavan tauon tulee olla vähintään yhtä pitkä kuin kuuri oli. Jos ihottuma on hankala ja pahenee heti kuurin lopettamisen jälkeen, ylläpitohoito voi tulla kyseeseen. Siinä kortisonivoidetta käytetään jatkuvasti esimerkiksi kaksi kertaa viikossa.

”Kortisonin käyttöä ei tarvitse pelätä. Sen haitat ovat vähäisempiä kuin hoitamattoman ihottuman”, Toikko tuumaa.

Suosi pehmeitä luonnonmateriaaleja

Jos atooppinen ihottuma kiusaa lasta, voi olla hyvä kiinnittää huomiota myös vaatteiden materiaaliin. Ihoa vasten olevat karheat materiaalit voivat pahentaa ihottumaa, samoin kuin tekokuidut.

”Pehmeät luonnonmateriaalit ovat pääsääntöisesti parhaita. Lisäksi vaatteissa ei saisi olla paksuja, hankaavia saumoja eikä lappuja”, Toikko sanoo.

Kun lapsi kasvaa, ihottuma helpottaa

Atooppisella ihottumalla on taipumus helpottaa iän myötä. Ihottuma voi olla pikkulapsena hyvinkin hankala ja laaja-alainen, mutta lapsen kasvaessa oireilu usein vähenee ja paikallistuu esimerkiksi taivealueille. Taipumus ihottumaan kuitenkin jää, ja osalla oireilu voi jatkua hankalanakin.

”Jos ihottuma kiusaa kovasti ja häiritsee lapsen ja koko perheen yöunia, lääkäriin kannattaa mennä myös alun diagnoosivaiheen jälkeen. Lääkärin kanssa voi miettiä erilaisten rasvojen kokeilua ja muita hoitoja”, Toikko tuumaa.

Lähteenä lisäksi: Terveyskirjasto ja Duodecim Käypä hoito

Lue myös:

Mitä mieltä olet artikkelista?