Viimeksi päivitetty 14.10.2020
Ferritiinistä eli varastoraudasta puhutaan paljon, mutta vaikuttaako alhainen ferritiiniarvo raskaaksi tulemisen todennäköisyyteen?
Saattaa vaikuttaa, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Annika Tulenheimo-Silfvast Dextra Lapsettomuusklinikalta.
Hänen mukaansa alhainen ferritiiniarvo saattaa vaikuttaa hedelmällisyyteen munasolun kypsymisen tai kohdun limakalvon kautta.
”Kirjallisuudesta löytyy viitteitä, että näin voisi olla, mutta kovin hyvää tieteellistä näyttöä asiasta ei toistaiseksi ole. Teemme aiheesta parhaillaan tutkimusta Dextrassa. Oman kokemuksemme ja näkemyksemme viittaa siihen, että alhaisella ferritiinillä voi hyvinkin olla hedelmällisyyttä alentava vaikutus.”
Rautalisä voi parantaa hedelmällisyyttä
Tulenheimo-Silfvastin mukaan näyttää siltä, että potilaille annettu rautalisä on parantanut heidän ennustettaan raskaaksi tulemisen suhteen.
”Tämä pätee myös heihin, joilla on takana useita koeputkihedelmöityksiä”, Tulenheimo-Silfvast lisää.
Alhainen ferritiiniarvo lisää keskenmenoriskiä
Ferritiiniarvo voi olla matala, vaikka veren hemoglobiini olisi normaali. Rautavarastot voivat olla lähes tyhjillään jo ennen kuin raudanpuute alkaa vaikuttaa hemoglobiiniin. Siksi pelkkään hemoglobiiniin tuijottaminen ei kannata.
”Klinikallamme ferritiini tutkitaan melko rutiininomaisesti kaikilta potilailta. Jos raskaus alkaa, se olisi hyvä lisätutkimus myös neuvolassa, sillä on näyttöä siitä, että alhainen ferritiiniarvo lisää mahdollisesti myös keskenmenoriskiä. Esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa ferritiini tutkitaan raskaana olevilta. Suomessa ollaan hieman jäljessä tämän suhteen”, Tulenheimo-Silfvast sanoo.
Tavoitearvo on eri kuin viitearvo
Ferritiinin viitearvot vaihtelevat hieman laboratoriokohtaisesti. Naisilla viitearvot voivat olla esimerkiksi 10-150 mikrogrammaa per verilitra.
Viitearvojen sisään mahtuva ferritiiniarvo ei silti tarkoita, etteikö henkilö voisi kärsiä raudanpuutteesta: raudanpuutteesta puhutaan, jos ferritiiniarvo on alle 30 mikrogrammaa per litra.
”Tavoitearvo on tätäkin korkeampi. Raskautta suunnittelevalle se on 50-70”, Tulenheimo-Silfvast toteaa.
Aiemmat raskaudet heikentävät rautavarastoja
Hedelmällisessä iässä olevat naiset ovat raudanpuutteen riskiryhmää, sillä kuukautisvuodot heikentävät rautavarastoja. Tulenheimo-Silfvastin mukaan länsimaisista hedelmällisessä iässä olevista naisista 20-25 prosenttia kärsii raudanpuutteesta.
Myös aiemmat raskaudet ja synnytykset vaikuttavat rautavarastoihin.
”Sikiö kuluttaa rautavarastoja noin 60 yksikön verran. Lisäksi synnytyksen aikana on verenvuotoa, joka verottaa rautavarastoja, samoin kuin imetys. Näyttää siltä, että tämä voi olla yksi selittävä tekijä sekundaariselle lapsettomuudelle”, Tulenheimo-Silfvast sanoo.
Rautatabletteja tai rautaa suoraan suoneen
Tyhjentyneiden rautavarastojen täyttäminen voi viedä pitkään. Alhaista ferritiiniarvoa hoidetaan rautatableteilla, joita Tulenheimo-Silfvast suosittelee käytettäviksi vähintään kolmen kuukauden mutta mieluummin puolen vuoden ajan.
”Jos tilanne halutaan korjata nopeasti, voidaan rautaa antaa suonensisäisesti. Hoitomuoto on kallis, mutta omilla potilaillani melko yleinen.”
Rautalisää ei kuitenkaan kannata alkaa popsia omin päin varmuuden vuoksi ilman rauta-arvojen mittaamista. Jos rautavarastot ovat täynnä, rauta ei imeydy, vaan se jää suolistoon ja aiheuttaa oireita, kuten vatsakipua, ripulia ja ummetusta.
Ferritiini on rauta-atomeista ja proteiinista muodostunut raudan varastomuoto. Sen pitoisuutta veriplasmassa käytetään elimistön rautavarastojen mittarina.
Matala ferritiinipitoisuus on diagnostinen raudanpuutteelle. Ehdottoman raja-arvon asettaminen on vaikeaa, mutta kirjallisuudessa hyväksytty raudanpuutteen osoittaja on ferritiinin raja-arvo 30 µg/l. Hemoglobiiniarvo voi olla viitealueella vielä siinä vaiheessa, kun rautavarastot ovat huvenneet ja ferriinipitoisuus on tätä pienempi.
Matala ferritiiniarvo voi aiheuttaa monenlaisia oireita. Yleisimpiä oireita ovat jatkuva väsymys, levottomat jalat, ihon kuivuus, hiustenlähtö, ärtyneisyys ja mielialan lasku, suorituskyvyn lasku sekä lihasten väsyminen ja hidas palautuminen pienestäkin rasituksesta.
Lähteet:
Potilaan Lääkärilehti
Farmasialehti
