Viimeksi päivitetty 7.10.2020
Suoliston bakteerikannalla on suuri merkitys vauvan immuunijärjestelmän kehittymisessä. Immuunijärjestelmän normaali kehitys puolestaan vähentää esimerkiksi allergia- ja astmariskiä. Lisäksi on viitteitä siitä, että suoliston hyvä mikrobisto ehkäisisi infektiosairauksia.
Ei siis ole samantekevää, millaisia bakteereja jo pienen vauvan suolistossa asustaa. Suolistomikrobiston kehittymistä voi tukea monin keinoin – jo raskausaikana.
Näin tuet vauvan immuunijärjestelmän kehittymistä
- Pidä itsestäsi huolta raskausaikana. Syö terveellisesti ja nuku riittävästi. Syntymättömän vauvan tärkein mikrobien lähde on äiti. Omasta hyvinvoinnista ja sitä kautta suolistosta huolehtiminen on paras tapa turvata hyvät mikrobit vauvalle.
- Vältä stressiä. Tutkimusten mukaan odottavan äidin stressi vaikuttaa vauvan suolistomikrobistoon. Stressiä kannattaa välttää myös imetysaikana, sillä luultavasti myös imetysajan stressillä on vaikutuksensa vauvan suolistomikrobeihin.
- Käyttäkää maitohappobakteereja. Bifidobakteeria sisältävistä probiooteista on hyötyä etenkin keisarileikkauksella syntyneille vauvoille. Vauva saattaa hyötyä myös äidin odotusaikana käyttämistä maitohappobakteereista.
- Nauttikaa ihokontaktista. Elämän alussa omat vanhemmat ovat tärkein normaalien mikrobien lähde vauvalle. Runsas lähikontakti vanhempiin mahdollistaa suoliston bakteerien siirtymisen vauvalle esimerkiksi käsien ja muun ihon kautta.
Maitohappobakteerit vähensivät infektioita
Alatiesynnytys ja imetys ovat keskeisiä asioita vauvan suoliston bakteerikannan kehityksessä. Synnytystapaan ja imetyksen onnistumiseen ei kuitenkaan aina voi itse vaikuttaa. Siksi on hyvä olla perillä muista keinoista, joilla hyvän mikrobiston kehittymistä voi tukea. Sillä voi olla kauaskantoisiakin seurauksia lapsen terveyteen.
”Omassa tutkimuksessamme päiväkoti-ikäiset lapset nauttivat probiootteja puolen vuoden ajan. Kävi ilmi, että heillä oli aiempaa vähemmän infektiosairauksia jopa kolme vuotta tutkimusjakson jälkeen. On siis hyvin todennäköistä, että suoliston bakteeristo vaikuttaa tälläkin tavalla”, sanoo tutkijatohtori Katri Korpela Helsingin yliopistosta.
Jos et imetä, valitse korvike tarkasti
Probiooteista on vauvalle hyötyä kuitenkin vain, jos vauva saa rintamaitoa. Äidinmaito ruokkii vauvan suolistobakteereja, joten ilman sitä probiootit eivät todennäköisesti selviä vauvan suolistossa.
”Jos ei pysty imettämään, kannattaa kokeilla maidon pumppaamista. Joihinkin korvikkeisiin on nykyään lisätty bakteereja ruokkivia kuituja, oligosakkarideja, jotka muistuttavat rintamaidon sokerirakenteita ja voivat näin ollen olla hyödyllisiä”, Korpela kertoo.
Antibiootti tuhoaa, probiootit korjaavat
Probiooteista voi olla apua myös, jos odottava äiti tai vauva joutuu syömään antibioottikuurin. Antibioottien tiedetään tuhoavan suoliston hyviä ja tärkeitä bakteereita.
”Antibiootit todennäköisesti napsivat pois juuri niitä bakteereja, jotka siirtyisivät vauvalle. Siksi probiootteja kannattaa käyttää, jos odotusaikana joutuu syömään antibioottia”, Korpela sanoo.
Antibioottien haittavaikutuksia ei kannata pelätä niin paljon, että imetysaikana siirtyisi pulloruokintaan kuurin vuoksi.
”Ehdottomasti kannatta jatkaa imetystä kuurin aikanakin. Imetyksen hyödyt todennäköisesti päihittävät antibioottien haitat suolistolle. Aiheesta ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tutkimustietoa”, Korpela sanoo.
Ylipaino vaikuttaa mikrobistoon
Odottavan äidin ylipaino ja runsas painonnousu raskausaikana vaikuttavat suoliston mikrobistoon ja erityisesti raskauden aikaisiin suolistomikrobiston muutoksiin. Siksi normaalipainossa pysyminen on hyväksi niin äidin kuin vauvankin suolistolle.
Ylipainoisten odottajien ei silti kannata syyllistyä, sillä suuri merkitys on myös terveellisillä elintavoilla.
”Jos ylipainoista huolimatta syö monipuolisesti ja elää muutenkin terveellisesti, näkisin, että sillä pystyy korjaamaan paljonkin”, Korpela lohduttaa.
Liika hygienia haittaa vastustuskykyä
Koronapandemian aikaan hygienian suhteen tulee olla tarkkana etenkin kodin ulkopuolella ja muita ihmisiä tavatessa. Kotioloissa liiallista pesemistä ja desinfioimista kannattaa silti edelleen välttää, sillä liika hygienia on tunnetusti haitaksi immuunijärjestelmän kehitykselle.
”Myös kontaktien luontoon ja eläimiin ajatellaan vaikuttavan positiivisesti lasten vastutuskykyyn. Vastustuskyky on laajempi kokonaisuus ja suoliston mikrobisto osa sitä”, summaa Korpela.
