Sairaalassa ei välttämättä tarvitse olla päiväkausia synnytyksen jälkeen, vaan edellytysten täyttyessä kotiin voi lähteä jopa kuusi tuntia vauvan syntymästä. Lue jutusta, mitä tarkoittaa varhainen kotiutuminen, ja milloin taas puhutaan polikliinisesta synnytyksestä.

Viimeksi päivitetty 20.8.2020

Synnytyksen jälkeen sairaalassa vietetty aika on lyhentynyt huimasti viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi 1980-luvulla keskimääräinen sairaalassaoloaika oli jopa lähes viikon, kun nykyisin sairaalassa vietetään noin 2,7 päivää synnytyksen jälkeen.

 

 

Osa äideistä kotiutuu vielä tätäkin nopeammin. Varhainen kotiutuminen tarkoittaa tilannetta, jossa äiti ja vauva kotiutuvat 24–48 tunnin kuluttua synnytyksestä. Vuonna 2018 lähes 9 prosenttia synnyttäjistä kotiutui synnytystä seuraavana päivänä.

Edellytyksenä säännöllinen raskaus ja synnytys

THL:n yleisen ohjeistuksen mukaan synnyttäjä voi kotiutua varhain, jos raskaus ja synnytys ovat olleet säännölliset ja täysiaikaiset, eikä vauvan voinnissa ole ilmennyt poikkeavuuksia sairaalassaoloaikana tai lastenlääkärin tarkastuksessa. Lisäksi synnytyssairaaloilla on omia edellytyksiä varhaiselle kotiutumiselle. Niitä voivat olla esimerkiksi:

  • Äidin ruumiinlämpö on synnytyksen aikana alle 38 astetta.
  • Äidin verenpaine pn synnytyksen aikana ja sen jälkeen alle 140/90 mmHg.
  • Verenvuotoa on tullut synnytyksessä korkeintaan 1000 ml.
  • Kohtu on supistunut.
  • Ulkosynnyttimissä ei ole merkittävää mustelmaa.
  • Imettäminen onnistuu.
  • Äidillä ei ole virtsaamisongelmia.

Alle prosentti synnyttää polikliinisesti

Polikliininen synnytys puolestaan tarkoittaa, että äiti ja vauva kotiutuvat vuorokauden kuluessa synnytyksestä, jopa jo kuusi tuntia sen jälkeen. Kotiutuminen on mahdollista lapsivuodeosastolta tai suoraan synnytyssalista. Polikliininen synnytys on huomattavasti varhaista kotiutumista harvinaisempaa: vuonna 2018 synnytyspäivänä polikliinisesti kotiutui vain 0,9 prosenttia perheistä.

Polikliinista synnytystä on hyvä suunnitella jo raskausaikana yhdessä neuvolan kanssa, mutta arviointi sen onnistumisesta tehdään vasta synnytyksen jälkeen.

Polikliinisen synnytyksen pitkä kriteerilista

Polikliiniseen synnytykseen liittyy varhaista kotiutumista enemmän kriteerejä. Myös niissä voi olla sairaalakohtaista vaihtelua. Polikliinisen synnytykseen voi liittyä esimerkiksi seuraavia kriteerejä:

  • Äidillä ei ole tarkempaa seurantaa vaativaa perussairautta.
  • Äidillä ei ole mielialalääkitystä.
  • Verenvuotoa on tullut synnytyksessä korkeintaan 500 ml.
  • Kotona on toinen aikuinen henkilö.
  • Lapsen paino on 2500-4500 g.
  • Lapsen ruumiinlämpö on 36,5-37,5 astetta, hengitystaajuus 40-60 kertaa minuutissa ja syke 100-160 lyöntiä minuutissa 2-3 tunnin välein mitattuna.
  • Synnyttäjän edellisillä lapsilla ei ole ollut varhaisvaiheen bakteeri-infektiota.

Sen sijaan vauvan syntyminen perätilassa tai imukupilla avustettu synnytys eivät ole esteitä polikliiniselle kotiutumiselle.

Aikaisen kotiutumisen riskit ja edut

Varhaiseen kotiutumisen tai polikliinisen synnytyksen riskinä on, että vauvalla on jokin synnynnäinen ja hengenvaarallinen sairaus, jonka oireet eivät ehdi ilmetä sairaalassaoloaikana. Myös esimerkiksi vastasyntyneen keltaisuus ilmenee yleensä vasta kahden ensimmäisen elinvuorokauden jälkeen.

Lisäksi äidin terveydentilaan voi liittyä riskejä: äidillä voi olla vaikeuksia tunnistaa itse esimerkiksi synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita tai synnytyksestä palautumiseen liittyviä häiriöitä. Onkin tärkeää, että varhaista kotiutumista suunnitteleva perhe ottaa selvää vauvan voinnin seurannasta ja varhaisen kotiutumisen riskeistä.

Toisaalta varhaisessa kotiutumisessa on myös merkittäviä hyviä puolia. Se esimerkiksi suojaa vastasyntynyttä sairaalabakteereilta ja infektioilta, tukee vanhempien ja vauvan varhaista vuorovaikutusta ja antaa perheelle mahdollisuuden osallistua vauvan hoitoon lapsentahtisesti.

Sekä varhaiseen kotiutumiseen että polikliiniseen synnytykseen kuuluu yleensä kontrollikäynti sairaalalla muutaman vuorokauden iässä. Siinä, kuka tarkastuksen suorittaa, on paljon sairaalakohtaista vaihtelua, mutta etenkin alle vuorokauden ikäiset vauvat tarkastetaan lastenlääkärin toimesta.

Lähteet:
Kotiutuminen synnytyksen jälkeen (Tays)
Synnytyksen jälkeinen varhainen kotiutuminen (Jenny Berg, Silva Loikkanen)
Lyhytjälkihoitoisen synnytyksen käytänteet eri synnytyssairaaloissa (Henna-Riikka Minkkinen, Silja Koskinen)

Lue myös:

Rentoutuminen synnytyksessä – näin helpotat olotilaasi ja edistät synnytystä
Kuinka kauan synnyttäminen kestää – vertailussa ensisynnytyksen ja seuraavien synnytysten kesto
Synnytys kestää nykyisin tunteja pitempään kuin ennen – taustalla yleistynyt epiduraalipuudutus
Mitä mieltä olet artikkelista?  

TUTUSTU MYÖS