Viimeksi päivitetty 9.7.2020
Suunniteltu kotisynnytys tarkoittaa sitä, että nainen synnyttää suunnitellusti omassa kodissaan tai muussa paikassa sairaalan ulkopuolella synnytyksen hoidon ammattilaisen eli kätilön ja/tai lääkärin avustuksella. Kotisynnytykset ovat Suomessa harvinaisia: vuonna 2018 niitä oli 69 kappaletta, kun synnytyksiä oli yhteensä 47 274. Kotisynnytysten määrä on kuitenkin hiljalleen kasvanut.
”Kotona voi lain mukaan synnyttää kuka tahansa. Nainen on oikeutettu itse valitsemaan synnytyspaikkansa. Jos kuitenkin haluaa synnytykseensä kotikätilön, on kätilöillä yleensä tietyt kriteerit, jotka voivat vaihdella suurestikin eri kätilöiden kesken”, kertoo kätilö Kristiina Tervonen Käsi Sydämellä -kätilöpalvelusta.
Suositukset kotisynnyttäjän kriteereille
THL:n äitiysneuvolaoppaassa sairaalaa suositellaan ensisijaiseksi synnytyspaikaksi kaikille. Jos odottaja kuitenkin aikoo synnyttää kotona, äitiysneuvolaoppaasta löytyy suositukset kotisynnyttäjän kriteereille. Kotisynnytystä suunnittelevan suositellaan täyttävän seuraavat kriteerit:
- Synnyttäjä on perusterve uudelleensynnyttäjä.
- Raskaus on yksisikiöinen.
- Sikiö ei ole perätilassa.
- Raskauden kulku on säännöllinen.
- Raskaana oleva ei ole streptokokkiantigeeni B-positiivinen.
- Raskaana olevalle ei ole tehty aiemmin keisarileikkauksia eikä imukuppisynnytyksiä.
- Synnytyksen tulee tapahtua täysiaikaisena mutta ei yliaikaisena (raskausviikot 38+0 – 41+6).
”Jos nämä kriteerit eivät täyty, THL:n mukaan kotisynnytystä ei voida suositella. Kuitenkin osa kotikätilöistä voi harkintansa mukaan tehdä poikkeuksia näihin kriteereihin”, Tervonen sanoo.
Ei lääkkeellistä kivunlievitystä
Suunniteltu kotisynnytys sisältää synnytyksen suunnittelun ja kaikki käytännön järjestelyt, joista Suomessa vastaa perhe itse. Perhe järjestää synnytykseen avuksi terveydenhuollon ammattihenkilön tai -henkilöt, jotka osaavat hoitaa synnytyksen ja huolehtia sekä vastasyntyneen että äidin hyvinvoinnista. Tarvittavan synnytysvälineistön järjestää perhe tai synnytystä hoitamaan tulevat ammattihenkilöt.
Lääkkeellistä kivunlievitystä kotisynnytyksessä ei ole mahdollista saada, mutta Tervosen mukaan muita kivunlievityksen keinoja on tarjolla runsaasti.
”Kivunlievitystä on saatavilla monenlaista: muun muassa veden käyttö suihkun tai synnytysaltaan muodossa, TENS-laite, akupunktio, rentoutumismenetelmät, aquarakkulat, hieronta, eri asennot, liike ja äänen käyttö. Kaikki, mikä auttaa äitiä rentoutumaan ja tuntemaan olonsa turvalliseksi, edistää synnytystä. Vesisynnytys on erittäin yleinen kotisynnytyksissä.”
Synnytys etenee omaan tahtiinsa
Tervosen mukaan turvallinen, oma kotiympäristö rentouttaa synnyttäjää ja edesauttaa synnyttäjän kehon omien kivunlievityshormonien toimintaa.
”Tämä myös yleensä tekee sen, että synnytys etenee joutuisasti ja sujuvasti. Synnytys saa kotona edetä täysin omaan tahtiinsa, eikä siihen puututa esimerkiksi kalvoja puhkaisemalla tai supistuksia vauhdittamalla. Näin vältetään puuttumisten aiheuttamat komplikaatiot.”
Ensisynnyttäjät siirtyvät usein sairaalaan
Jos kotisynnytyksen aikana kuitenkin tapahtuu jotakin odottamatonta tai synnyttäjä tunteekin tarvitsevansa lääkkeellistä kivunlievitystä, siirrytään sairaalaan. THL:n mukaan kotisynnyttäjä tai vastasyntynyt siirtyy sairaalaan 12 prosentissa tapauksista.
”Ensisynnyttäjistä keskimäärin 40 prosenttia siirtyy sairaalaan avautumisvaiheen aikana. Tyypillisin syy on synnytyksen edistymättömyys tai synnyttäjän väsyminen ja kivunlievityksen tarve. Komplikaation kiireellisyydestä riippuu, siirrytäänkö sairaalaan omalla autolla vai ambulanssilla”, Tervonen kertoo.
Sairaalaan päästävä nopeasti
THL suosittelee, että mahdollinen siirtyminen kotoa sairaalaan voidaan toteuttaa nopeasti, alle 20 minuutissa. Nopea ja turvallinen siirtyminen synnytyssairaalaan tulee suunnitella huolellisesti etukäteen, sillä lääketieteellisillä toimenpiteillä, kuten keisarileikkauksella, voidaan tarvittaessa vähentää äitiys- ja perinataalikuolleisuutta merkittävästi.
”Yleensä kotisynnytyksen paikka pyritään valitsemaan niin, että sairaalaan olisi mahdollisimman lyhyt siirtymäaika. Tämä tukee turvallisuutta siinä tapauksessa, että sairaalaan jouduttaisiin siirtymään. Turvallisuutta tukee myös se, että kätilö on koko ajan läsnä ja pystyy nopeasti havainnoimaan pienetkin muutokset tilanteessa”, Tervonen vahvistaa.
Onko kotona turvallista synnyttää?
THL:n mukaan tutkimustulokset kotisynnytyksen turvallisuudesta ovat ristiriitaisia. Terveen, matalan riskin synnyttäjän kuolemanriski sekä lapsen neonataalikuoleman riski ovat yhtä suuria kuin vastaavan ryhmän riskit sairaalasynnytyksissä. Toisaalta kotisynnytyksen on todettu altistavan vastasyntyneen alhaisille Apgar-pisteille ja nostavan perinataali- ja neonataalikuolleisuuden riskiä.
”Laajan datan hollantilaistutkimuksessa vuodelta 2014 tulee hyvin esille, että erityisesti uudelleensynnyttäjien kohdalla ei eroa lopputuloksessa ole, vaikka synnytyspaikkana olisi koti. Tämä toki edellyttää sitä, että synnytykseen osallistuu kätilö, odottaja on käynyt raskausajan seurannoissa ja raskaus on sujunut normaalisti”, Tervonen tuumaa.
Näin suunniteltu kotisynnytys etenee:
- Perhe suunnittelee synnytyksen ja hoitaa käytännön järjestelyt kuten kätilön ja/tai lääkärin synnytyksessä avustamaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus antaa perheelle puolueetonta tietoa kotisynnytyksestä, sen riskeistä ja käytännön järjestelyistä, koska kotisynnytykseen liittyvä vastuu on pääsääntöisesti perheellä.
- Kätilö tulee paikalle, kun synnyttäjä kokee tarvitsevansa kätilöä ja kutsuu hänet.
- Synnytyksen aikana synnyttäjä saa liikkua vapaasti ja tehdä hyvältä tuntuvia asioita. Hän saa myös valita asentonsa ponnistusvaiheessa omien tuntemustensa mukaisesti.
- Kätilön tehtävä on tarkkailla muun muassa synnytyksen kulkua havainnoimalla synnyttäjän hengitystä, käyttäytymistä, liikehdintää ja äänenkäyttöä.
- Vauvan vointia voidaan seurata kuuntelemalla sydänääniä.
- Vauvan synnyttyä äiti yleensä siirtyy lepäämään omaan sänkyynsä ihokontaktissa vauvan kanssa.
- Istukan syntymistä ei vauhditeta lääkkein, ellei poikkeavaa verenvuotoa esiinny. Napanuora saa sykkiä loppuun, eikä sen katkaisulla tai punnituksilla ole kiire. Napanuorasta suositellaan otettavan TSH-näyte, jonka kätilö toimittaa eteenpäin. Jos synnytyksessä äidille on tullut ompelua vaativa repeämä, ompelee kätilö sen paikallispuudutuksen jälkeen.
- Synnytyksen jälkeen kätilö seuraa äidin ja vauvan vointia useamman tunnin ajan ennen lähtöään.
- Useimmiten kätilö tekee kotikäyntejä vähintään kerran päivässä synnytyksen jälkeen useamman päivän ajan. Yleensä vastasyntynyt käy synnytyssairaalassa lastenlääkärin tarkastuksessa ollessaan 2–4 vuorokauden ikäinen.
- Kätilö huolehtii otetut verinäytteet eteenpäin, rekisteröi vastasyntyneen maistraatissa ja hoitaa muut juoksevat asiat perheen puolesta, jos perhe näin toivoo.
- Muutaman viikon kuluttua synnytyksestä perhe ja kätilöt kokoontuvat vielä yhteen käymään synnytyskeskustelun, jossa synnytyksen kulkua ja tapahtumia käydään yhdessä läpi.
Lähteet:
Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan (THL)
Hollantilaistutkimus: Perinatal mortality and morbidity up to 28 days after birth among 743 070 low‐risk planned home and hospital births
Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2018
