Viimeksi päivitetty 23.4.2020
Koronavirustilanne voi kiristää tunnelmaa kodeissa. Jatkuva yhdessäolo saattaa kiristää pinnaa, ja uuden tilanteen tuoma ahdistus ja huoli voivat purkautua riitoina tai uhkaavinakin tilanteina. Yhteiskunnan ollessa kiinni tutut keinot paeta vaikeita tilanteita ovat ehkä saavuttamattomissa.
”Ympärillä on paljon huolta ja epävarmuutta. Jos tunteidensäätelykyky on jo heikentynyt, on oletettavaa, että kodeissa räjähtelee. Tämä pätee erityisesti perheisiin, joissa väkivallan elementit ovat olleet läsnä jo ennestään”, sanoo asiantuntija Johanna Linner Matikka Ensi- ja turvakotien liitosta.
Viha voi olla reaktio hallinnan menettämiseen
Jos perhettä kohtaa koronan seurauksena lisäksi taloudellinen ahdinko, se voi olla kova isku perusturvallisuudentunteelle. Tilanteeseen liittyvä uutisointi voi vahvista pelkoja ja huolia monta kertaa päivässä.
”On selvää, että ihmiset ovat peloissaan. Ja toiset reagoivat vihalla tilanteisiin, joita eivät pysty hallitsemaan. Seurauksena voi olla uhkaava tilanne kotona”, Matikka sanoo.
Jos pelottaa, hae apua
Jos ilmapiiri kotona muuttuu pelottavaksi kumppanin käytöksen vuoksi, ei ole syytä jäädä odottamaan tilanteen kärjistymistä entisestään. Pelko itsessään on merkki siitä, että kannattaa toimia.
”Jos toisen käytös on pelottavaa tai uhkaavaa ja jos huomaa, että alkaa esimerkiksi vältellä pyyntöjen esittämistä ja toisen häiritsemistä, on aihetta hakea apua. Tosin kodeissa, joissa väkivalta on jo asettunut arkiseksi vuorovaikutusmuodoksi, pelko voi olla huono indikaattori. Pitkään jatkunut tilanne voi turruttaa mielen. Keskimäärin pelon ja uhan kokemukset ovat kuitenkin hyvä merkki siitä, että on syytä hakea apua”, Matikka tuumaa.
Myös lisääntynyt päihteidenkäyttö voi antaa aihetta avun hakemiselle. Väkivalta voi liittyä päihteiden käyttöön – tosin aina näin ei ole.
Jos koti-ilmapiiri muuttuu pelottavaksi, toimi näin:
Älä jää odottamaan tilanteen kärjistymistä. Jos keskusteluyhteys ja empatiakyky parisuhteessa toimivat ja kumppani ymmärtää tilanteen, voitte ottaa etäisyyttä yhteisymmärryksessä. Jos lähellä on mökki tai muu vastaava paikka, toinen voi siirtyä sinne joksikin aikaa.
Poistu kotoa. Jos yhteisymmärrystä ei ole tai jos kumppani käyttäytyy väkivaltaisesti, poistu kotoa lasten kanssa. Koronatilanteen vuoksi ystävän tai läheisen luokse ei välttämättä voi mennä, mutta turvakotiin pääsee poikkeustilan aikanakin. Pahempaa väkivaltaa ei tarvitse jäädä odottamaan voidakseen hakeutua turvakotiin.
Älä jää pelkäämään. Väkivallan tai edes sen uhan keskellä ei kannata elää. Omassa kodissa pelkääminen nostaa stressitasoa niin paljon, että se altistaa myös sairastumiselle.
Hae apua avopalveluista. Saat apua ja neuvoja myös Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten tarjoamista avopalveluista https://nettiturvakoti.fi/nain-haet-apua/avopalvelut/ sekä nettiturvakodin chat-kanavalta https://nettiturvakoti.fi/info-ja-materiaali/chat/
Apua myös tekijälle. Jos olet itse se osapuoli, joka ei pysty hallitsemaan tunteitaan, ota yhteys avopalveluihin. Ne tarjoavat apua myös väkivallan tekijälle.
Auta läheistäsi. Jos epäilet, että läheisesi kärsii lähisuhdeväkivallasta tai sen uhasta, kysy suoraan hänen tilanteestaan ja sitä, miten voit olla avuksi. Voit kysyä esimerkiksi, pelottaako läheistäsi kodissaan. Voit myös ohjata häntä lukemaan nettiturvakodin tarjoamaa tietoa tai tukea tiedon hakemiseen.
Älä hyväksy. Muista, että väkivalta tai sillä uhkaaminen eivät ole missään olosuhteissa hyväksyttäviä keinoja ratkaista konflikteja.
Koronavirustilanne näkyy Ensi- ja turvakotien avopalveluissa lisääntyneinä asiakasmäärinä. Asiakkaiden määrä on viime viikkoina kasvanut jopa 40 prosenttia. Liitto on vastannut kysyntään lisäämällä voimakkaasti verkon välityksellä tapahtuvaa auttamista.
”Avopalveluiden lisääntynyt kysyntä on siinä mielessä hyvä merkki, että se osoittaa, että ihmiset hakeutuvat keskustelemaan näistä asioista. Sitä kautta myös tavoitamme ne tekijät, jotka ovat motivoituneita muutokseen”, sanoo Johanna Linner Matikka.
Sen sijaan turvakotien asiakasmäärässä tilanne ei vielä näy. Matikan mukaan se johtuu siitä, että turvakotiin hakeutuminen nähdään usein viimeisenä vaihtoehtona.
”Turvakotiin ei hakeuduta helposti, mikä on toisaalta ymmärrettävää. Painotan silti, että jo väkivallan uhka riittää syyksi turvakotiin hakeutumiselle.”
Matikka pitää koronatilanteen mukanaan tuomaa sosiaalista eristäytymistä uhkana sille, että väkivaltatilanteet jäävät hämärän peittoon ihmisten pysyessä kodeissaan.
”Tilanteet jäävät helposti neljän seinän sisään, kun arjen normaalit ympyrät on suljettu. On mahdollista, että kukaan ei tiedä, mitä kodissa tapahtuu. Kerrostaloissa äänet kuuluvat ja toivottavaa on, että joku hälyttää apua, jos äänet herättävät naapurissa huolta.”
