Viimeksi päivitetty 20.2.2023
Jopa 20–40 prosenttia naisista raportoi eriasteisista masennus- ja ahdistusoireista ja päivittäisistä huolenaiheista raskaana ollessaan. Noin 5–15 prosentilla oireet täyttävät kliinisen masennuksen merkit.
”Äidin masentuneisuus on yksi yleisimmistä raskausajan komplikaatioista”, sanoo perheneuvolapsykologi, perheterapeutti ja Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen tutkijatohtori Eeva-Leena Kataja.
Parisuhdeongelmat altistavat masennukselle raskauden aikana
Syyt raskauden aikana koettuun masennukseen ovat usein moninaisia. Äidin perinnöllinen riski masennukselle, varhaiset stressaavat elämänkokemukset ja odotusajan kuormitustekijät vaikuttavat masennuksen syntyyn.
Traumaattiset kokemukset, kuten fyysinen tai psyykkinen kaltoinkohtelu ovat Katajan mukaan yllättävän yleisiä, ja mitä enemmän niitä on taustalla, sitä suurempi riski on mielialaongelmille.
Myös aiempi mielialaoireilu on raskausajan masennuksen riskitekijä, joskin usein raskausaika käynnistää naisen elämän ensimmäisen masennusoireilujakson.
”Tutkimusten mukaan riskitekijöitä ovat esimerkiksi äidin nuori ikä, matala koulutus- ja tulotaso, suppea sosiaalinen tukiverkosto, parisuhdeongelmat ja suunnittelematon raskaus”, Kataja listaa.
Raskaushormonit voivat vaikuttaa masennuksen syntyyn
Raskauden mukanaan tuomat hormonaaliset muutokset saattavat myös vaikuttaa masennuksen kehittymiseen raskausaikana tai synnytyksen jälkeen.
”Todennäköisesti toiset naiset kuitenkin ovat herkempiä hormonaalisille vaihteluille juuri perimänsä vuoksi, ja siksi heille kehittyy herkemmin oireita”, Kataja selittää.
Masennus vaikeuttaa kiintymyssuhteen syntyä
Raskausajan masennus on uhka kehittyvälle sikiölle. Se lisää riskiä muun muassa ennenaikaiseen syntymään ja vauvan pienipainoisuuteen sekä lapsen kehitysviivästymiin. Lisäksi raskauden aikainen masennus voi vaikuttaa negatiivisesti äidin ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen.
”Tyypillisesti raskausaikana äiti alkaa luoda mielikuvia syntyvästä lapsestaan ja siten luoda kiintymissuhdetta tähän. Raskausaikaan ajoittuva masennusoireilu vaikeuttaa äidin kykyä luoda suhdetta syntyvään lapseen, ja tämä saattaa vaikuttaa synnytyksen jälkeiseen kiintymyssuhteen rakentumiseen”, sanoo Kataja.
Masentunut tarvitsee tukea jo odotusaikana
Hoitamaton raskausajan masennus voi myös johtaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Arvioiden mukaan noin puolella synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivillä on ollut oireita jo raskausaikana.
Katajan mukaan tärkeää olisikin tukea odottavaa äitiä jo raskausaikana, jotta hän olisi mahdollisimman valmis vanhemmaksi tulemiseen ja vuorovaikutukseen vauvansa kanssa heti syntymän jälkeen.
”Syntymän jälkeisillä olosuhteilla on suuri merkitys lapsen kehitykselle, ja senkin vuoksi vuorovaikutukseen ja mielikuviin kannattaa kiinnittää huomiota jo odotusaikana”, Kataja huomauttaa.
Terapiasta apua raskausaikana masentuneelle
Raskausajan masennusta hoidetaan osin samanlaisin periaattein kuin masennusta muutoinkin. Hoito sovitetaan masennuksen vaikeusasteen mukaan. Vaikeimmissa tapauksissa lääkehoito voi olla välttämätön, joskus sairaalahoitokin.
”Yleisesti ottaen hyödyllisiä ovat erilaiset terapeuttiset interventiot, kuten ihmissuhteiden vahvistamiseen keskittyvä interpersoonallinen terapia ja omien ajatus- ja toimintaketjujen tunnistamiseen ja muokkaamiseen keskittyvä kognitiivis-behavioraalinen terapia. Kotiin tuotava sosiaalinen, psyykkinen ja käytännön tuki auttaa joitakin äitejä”, Kataja kertoo.
Varhainen keskusteluapu voisi ennaltaehkäistä ongelmia
Lasta odottavien vanhempien kanssa työskentelevien olisi tärkeä tunnistaa raskausajan masennuksen riskitekijät ja pyrkiä tukemaan äitiä ja koko perhettä ajoissa.
Ihmissuhteiden ja sosiaalisen tukiverkoston merkitys on suuri ihmisen hyvinvoinnin kannalta, joten parisuhteen ja muiden ihmissuhteiden tukeminen sekä psykososiaalinen keskusteluapu voisivat ennaltaehkäistä ongelmia.
”Joskus tarvitaan myös konkreettista taloudellista tukea ja käytännön apua arjen stressitekijöiden, kuten talous- tai lastenhoito-ongelmien vähentämiseen. Mielialan ei voi odottaa paranevan, jos arjessa on koko ajan paljon kuormitustekijöitä”, Kataja painottaa.
Avoin keskusteluilmapiiri auttaisi äitejä
Myös tiedon jakaminen ja avoin keskustelu mieliala-asioista voisivat Katajan mukaan helpottaa monia odottavia äitejä, vähentää mielialaoireiluun liittyvää häpeää ja auttaa havainnoimaan omaa vointiaan ja arkeaan.
”Raskausaikaan kuuluu erilaisia tuntemuksia, jotka voidaan tulkita joskus virheellisestikin mielialan laskuksi, mutta voimakas mielialan lasku etenkään pidempään jatkuessaan ei ole tyypillistä”, Kataja tiivistää.
