Viimeksi päivitetty 21.1.2020
Odottavan äidin masennus ja merkittävä ylipaino ovat riskejä kehittyvälle sikiölle. Ne lisäävät riskiä ennenaikaiselle syntymälle ja vauvan pienipainoisuudelle sekä kehitysviivästymille, ylipainolle, sydänsairauksille ja masennukselle lapsen myöhemmässä elämässä.
”Sekä masennuksella että ylipainolla on itsenäisiä vaikutuksia sikiöön ja lapseen, mutta ne myös linkittyvät vahvasti keskenään. Ylipaino ja masennus ruokkivat toinen toisiaan: mitä enemmän äidillä on ylipainoa, sitä masentuneempi tämä on ja päinvastoin”, sanoo Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katri Räikkönen.
Joka viides äiti kärsii masennuksesta
Mitä masentuneempi odottaja on, sitä suuremmaksi lapsen riski esimerkiksi neurokehityksen häiriöille kasvaa. Kliinisestä masennuksesta kärsivillä oireet ovat melko pysyviä, ja masennus jatkuu raskauden alkuvaiheesta vauvan syntymän jälkeiseen aikaan.
”Joka viides äiti kärsii kliinisestä masennuksesta. Myös ylipainosta kärsivien suomalaisodottajien määrä on kasvanut reilusti viimeisen 10 vuoden aikana. Elämäntyyli on muuttunut, ja digitaalisuus lisää liikkumatonta aikaa. Kyseessä on kansainvälinen epidemia”, Räikkönen sanoo.
Varhainen puuttuminen auttaa äitiä ja vauvaa
Peli ei kuitenkaan ole menetetty, jos odottajalla on ylipainoa ja masennusta. Elämäntapojen muuttaminen ei ole liian myöhäistä, vaikka raskaus olisi jo alkanut. Asiaan olisi tärkeä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskautta.
”Meillä on valtavan hieno neuvolajärjestelmä, joka takaa 11–15 neuvolatarkastusta ensiodottajille. Tämä on se aikaikkuna, jolloin näille asioille pitäisi pyrkiä tekemään jotain. Riittävä liikunta ja ravitsemussuositusten noudattaminen hyödyttävät sekä äitiä että vauvaa”, Räikkönen painottaa.
Nettiterapiaa masentuneille odottajille
Masennuksen suhteen ongelmana on ollut, että neuvolajärjestelmä ei ole pystynyt systemaattisesti tarjoamaan hoitoa masentuneille odottajille. Tästä syystä myös masennusoireiden seulonta on ollut valtakunnallisella tasolla riittämätöntä: on epäeettistä seuloa masennusta, jos ei ole tarjota heti oireen mukaista hoitoa.
”Helmikuussa alkava Ilo odottaa -pilottitutkimus vastaa tähän tarpeeseen. Sen ensimmäisessä vaiheessa pyritään tunnistamaan raskausajan masennuksen oireet mahdollisimman varhain ja tarjoamaan äideille matalan kynnyksen itsehoitoa eli nettiterapiaa”, Räikkönen kertoo.
Vain joka neljäs äiti saa riittävää hoitoa
Tutkimuksen tavoitteena on lievittää masennusta odotusaikana ja ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta. Räikkösen mukaan tällä hetkellä vain joka neljäs odotusaikana masentunut saa tarvitsemaansa hoitoa.
”Matalan kynnyksen nettiterapia tulee täyttämään valtavan terveydenhuollossa olevan aukon. Tutkimuksessa kerätty tieto siirretään hoitokäytänteiksi niin, että masennus tunnistetaan ajoissa ja oikea-aikaista hoitoa voidaan tarjota kaikille äideille asuinpaikasta riippumatta, Räikkönen sanoo.
Sikiöaika on elämän tärkein kehitysvaihe
Varhainen puuttuminen raskausajan ylipainoon ja masennukseen on tärkeää, sillä Räikkösen mukaan sikiön aika kohdussa on koko elämän tärkein kehitysvaihe. Vaikka syntymän jälkeinen hoiva ja sensitiivinen vanhemmuus saattavat ehkäistä sikiöajan haittojen konkretisoitumista, biologisia faktoja ei ole kiistäminen.
Räikkönen ei halua syyllistää äitejä, vaan herätellä yhteiskuntaa huolen äärelle ratkaisuja miettimään.
”Ylipainon ja masennuksen vaikutuksia sikiöön ei voi lakaista maton alle. Muuten yhteiskuntakaan ei herää siihen, että tukitoimia tarvitaan. Sikiö kehittyy kohdussa hirveää vauhtia 40 viikon ajan ja on erittäin herkkä ympäristön vaikutuksille. Äidillä voi olla aikaa odottaa, mutta vauvalla sitä ei ole.”
Lähteenä lisäksi: THL – Masennus ja sydänsairaudet virittyvät jo kohdussa