Viimeksi päivitetty 23.10.2019
Lapsen odotus ja syntymä ovat aina mullistavia asioita. Vielä järisyttävämpiä ne voivat olla, jos muutoksen kohtaa ilman rinnalla olevaa kumppania. Alle on listattu neuvoja yhden vanhemman arkeen valmistautumiseen ja avun ja tuen hakemiseen.
Näin valmistaudut tulevaan
Mieti, haluaisitko odotusajaksi tukihenkilön, jonka kanssa käydä läpi raskausaikaan ja synnytykseen liittyviä asioita, ja joka voi halutessasi tulla mukaan myös synnytykseen.Tukihenkilö voi olla koulutettu doula, ystävä tai muu läheinen.
Pohdi isäkysymystä jo odotusaikana. Jossakin vaiheessa lapsi tulee kysymään isästään, ja hänelle on hyvä vastata totuudenmukaisesti mutta ikätasoisesti, jottei puhumattomuus tekisi asiasta taakkaa lapselle. Isäkysymyksen pohtiminen ja kysymyksiin valmistautuminen auttaa asian käsittelyssä. Avuksi käsittelyyn voi ottaa erilaisia perhemuotoja käsitteleviä kirjoja.
Ota mieltäsi askarruttavat asiat rohkeasti puheeksi neuvolassa. Kysy myös saatavilla olevista järjestöjen ja seurakunnan tukipalveluista yhden vanhemman perheille.
Näihin olet oikeutettu
Kun saat lapsen yksin, olet oikeutettu lapsilisän ja elatustuen yksinhuoltajakorotukseen.
Saatat päästä erilliseen yksinodottajien perhevalmennukseen, jos kotikuntasi järjestää sellaisia.
Voit liittyä järjestöihin, joista löydät tukea. Esimerkiksi Yhden Vanhemman Perheiden Liiton toimintaan ovat odottajatkin tervetulleita mukaan.
Täältä löydät vertaistukea
Myös vertaistukea voi löytyä erilaisten järjestöjen ja myös seurakunnan kautta. Esimerkiksi Yhden Vanhemman Perheiden Liitto järjestää 1-2 kertaa vuodessa yksin lasta odottavien ja vastikään yksin lapsen saaneiden Leija-verkkoryhmän.
Jos neuvolasi tarjoaa yhden vanhemman perhevalmennuksia, voit saada vertaistukea muista valmennuksen osallistujista.
Täältä saat apua arkeen
Neuvolan kautta voit päästä lapsiperheiden kotipalvelun tarjoaman lyhytaikaisen avun piiriin. Apu voi olla lapsen hoitoon liittyvää tai esimerkiksi ruuanlaitto- tai siivousapua.
Seurakunnat järjestävät LapsiArkki-ryhmiä, jotka tarjoavat lastenhoitoapua ja yksilötukea yhden vanhemman perheiden arkeen.
Kysy neuvolasta, onko paikkakunnallasi järjestöjä, jotka tarjoavat tukitoimia yksinhuoltajille. Kannattaa myös itse ottaa yhteyttä paikallisten järjestöjen ja seurakunnan työntekijöihin ja selvittää, millaisia palveluja on tarjolla lapsiperheille ja yksinhuoltajille.
Näin helpotat itse omaa arkeasi
Älä epäröi pyytää apua läheisiltäsi ja neuvolasta. Avun kartoitus kannattaa aloittaa jo odotusaikana, sillä lapsen synnyttyä ja uudesta arjesta stressaantuneena ja väsyneenä tukipalveluiden etsiminen voi tuntua ylivoimaiselta.
Muista pitää huoli itsestäsi. Huolehdi perustarpeista: nuku ja lepää, syö ja ulkoile. Jaa ajatuksiasi jonkun kanssa – älä siis jää yksin.
Ole armollinen itsellesi. Etenkin loppuraskaus ja pikkuvauva-aika voivat olla raskaita niillekin perheille, joissa vanhempia on kaksi. Yhden vanhemman perheissä arki voi olla ajoittain vielä kuormittavampaa. Kodin ei tarvitse olla puhtauttaan kiiltävä – pääasia on, että sen asukkaat voivat hyvin.
Yksi vanhempi riittää
Yksinodottajan olisi tärkeä pystyä myös nauttimaan raskausajasta eikä liikaa huolehtia tulevaa. Yhden Vanhemman Perheiden Liiton puheenjohtaja Susanna Kavonius muistuttaa, että tutkimusten mukaan yksi vanhempi on lapsen kasvun ja kehityksen turvaajana täysin riittävä.
”Useampi Leija-ryhmiimme osallistunut äiti on todennut, että vaikka raskasta välillä olisikin, ei päivääkään vaihtaisi pois. Asioilla on aina kääntöpuoli, ja moni on sanonut, että on ihanaa, kun lapsi on ikioma. Yleensä lapsesta ja vanhemmasta tuleekin melko hyvä tiimi, joka ei rinnalleen muuta kaipaakaan.”
Lähteet:
