Viimeksi päivitetty 16.10.2019
Suomessa elää köyhyydessä lähteestä riippuen noin 130 000–150 000 lasta, eli arviolta jopa joka seitsemäs lapsi. Siinä missä toiset vanhemmat pohtivat vauvamuskarin aloittamista tai uusien juoksurattaiden hankintaa, toiset joutuvat laskemaan sitä, mistä saadaan joka kuukausi rahat elämiseen ja ruokaan. Heikoimmassa asemassa ovat yhden huoltajan taloudet, joiden tulot ovat nykyisin noin 75 % verrattuna lapsikotitalouksiin keskimäärin.
Vauvaikäiset eli 0–2-vuotiaat ovat perheiden taloudellisille ongelmille herkimmässä iässä. Vanhempien köyhyys erityisesti vauva-aikana voi aiheuttaa lapselle vaikeuksia pitkälle tulevaisuuteen, osoittaa tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Turun yliopiston yhteistyönä toteuttama tutkimus.
”Lapsuudenaikainen köyhyys havaittiin sitä vakavammaksi, mitä nuorempana lapsi oli sen kokenut ja mitä pidempään köyhyysjakso perheessä oli kestänyt. Yhteys havaittiin kaikkien mitattujen hyvinvointiongelmien osalta, kuten peruskoulun varaan jäämisen, mielenterveysongelmien, teiniraskauksien ja rikosten osalta”, THL:n erikoistutkija Tiina Ristikari kuvaa.
Ensimmäiset vuodet luovat pohjan elämälle
Vauva-ajan köyhyys vahingoittaa lasta siksi, että varhaiset kehitysvaiheet luovat pohjaa myöhemmälle oppimiselle. Juuri parin ensimmäisen elinvuoden aikana lapset kehittävät kognitiivisia ja vuorovaikutuksellisia kykyjään – ne taas luovat edellytykset myöhemmälle yhteiskunnassa pärjäämiselle.
”Taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevia lapsiperheitä pitäisi tukea monella tapaa, korottamalla etuuksia ja auttamalla vanhempia arjen sujumisessa. Investointi ensimmäisiin elinvuosiin on tärkeää niin hyvän lapsuuden itseisarvon takia kuin myös siksi, että se tuottaa tulevaisuuden hyvinvointia”, akatemiatutkija Mia Hakovirta Turun yliopistosta toteaa.
Syitä lapsiperheiden köyhyyden taustalla ovat muun muassa vanhempien työttömyys, pätkä- ja matalapalkkatöiden lisääntyminen sekä perheiden etuuksiin kohdistuneet leikkaukset.
”Vähävaraisuus ja siitä johtuva syrjään jääminen, kiusaaminen ja yksinäisyys on lisääntynyt. Osalta lapsista puuttuu mahdollisuus kehittyä kykyjensä mukaisesti. Asuinalueet jakautuvat ja koulut profiloituvat tämän kehityksen seurauksena, lasten sosiaaliset suhteet ja yhteisöt kapenevat, ylisukupolvinen köyhyys ja erilaistuminen lisääntyy”, sanoo kotimaan ohjelman johtaja Riitta Hyytinen Pelastakaa Lapset ry:stä.
Miten köyhyys näkyy vauva-arjessa?
Perheen taloudellisilla ongelmilla on havaittu olevan yhteyksiä muun muassa lasten myöhempiin hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteisiin sekä kohonneeseen riskiin kodin ulkopuoliselle sijoitukselle. Jos vanhemmat ovat toimeentulotuen asiakkaita, tämä asiakkuus usein ”periytyy” myös lapselle.
Köyhyys tarkoittaa vanhemmille sitä, että kaikesta pitää tinkiä: se rajoittaa mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan, harrastaa lasten kanssa ja jopa liikkua paikallisliikenteellä. Kun mahdollisuudet viettää ”normaaliksi katsottua” vapaa-aikaa puuttuvat, vanhemman voi olla vaikea saada kontaktia muihin vanhempiin. Köyhyys luo häpeää ja aiheuttaa sosiaalista eristäytyneisyyttä.
Kun lapset kasvavat köyhän identiteettiin, se aiheuttaa tutkimuksen mukaan häpeän lisäksi muita erilaisia negatiivisia tunteita, kuten syyllisyyttä ja kokemusta erilaisuudesta sekä tarvetta salailla köyhyyttä perheessä.
Mitä on köyhyys?
Suomessa köyhyysraja on tällä hetkellä 1230 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden, eli kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe on köyhyysrajan alapuolella, jos sen käytettävissä olevat tulot ovat alle 2 583 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajan ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe jää köyhyysrajan alapuolelle, jos käytettävissä olevat tulot ovat alle 1 968 euroa kuukaudessa.
Vau.fi foorumilla keskustellaan nyt: ”Oletko vähätuloinen? Mistä tingit ja miten?” – tule mukaan keskusteluun tästä linkistä!
Lue myös:
Lähteet:
Kelan tutkimusblogi
THL:n tutkimus
Pelastakaa Lapset ry.
