Viimeksi päivitetty 2.9.2019
Jäykkäkouristus on Clostridium tetani -bakteerin aiheuttama raju tauti, johon kuolee länsimaisesta tehohoidosta huolimatta noin 10 prosenttia siihen sairastuneista. Lisäksi henkiin jääneille saattaa jäädä elinikäisiä vammoja. Ainoa tapa suojautua taudilta on rokotus.
Tartunta
Jäykkäkouristus aiheutuu, kun jäykkäkouristusbakteereita joutuu ihmisen elimistöön ja ne alkavat hapettomassa tilassa, esimerkiksi pistohaavassa tuottaa toksiineja. Riskihaavoja ovat etenkin haavat, joissa on multaa tai hiekkaa, sillä jäykkäkouristuksen aiheuttava Clostridium tetani -bakteeri on yleinen suomalaisessakin maaperässä.
Tartunnan voi saada esimerkiksi eläimen puremasta ja haavaan joutuneesta maa-aineksesta. Noin kolmannes jäykkäkouristukseen sairastuneista ei edes muista saaneensa haavaa, joten hyvinkin pieni ihon rikkoutuminen riittää sairastumiseen. Bakteeri lisääntyy likaantuneessa ja hautovassa haavassa.
Tauti alkaa noin 1-3 viikon kuluttua tartunnan saamisesta. Ensioireena on yleensä kaulan alueen jäykistymistä. Taudinkuvaan kuuluvat rajut ja kivuliaat lihaskouristukset sekä halvaantuminen.
Jäykkäkouristus johtaa hoitamattomana kuolemaan ja kehittyvissä maissa hoitoa saaneistakin noin kolmasosa menehtyy – länsimaissa kuolleisuus on noin kymmenen prosenttia sairastuneista. Maailmanlaajuisesti arviolta noin miljoona ihmistä kuolee jäykkäkouristukseen vuosittain – huonon synnytyshygienian vuoksi jäykkäkouristukseen kuolee myös vastasyntyneitä.
Rokote
Koska jäykkäkouristus ei tartu ihmiseltä toiselle vaan maaperästä, jäykkäkouristukselle ei ole olemassa laumasuojaa – muiden rokotukset eivät suojaa rokottamatonta ihmistä. Ainoa tapa saada suoja on ottaa rokote.
Jäykkäkouristusta vastaan rokotetaan osana viitosrokotetta 3, 5 ja 12 kuukauden iässä. Lisäksi suojaa tehostetaan neljän vuoden iässä nelosrokotteella ja 14-15 vuoden iässä dtap-rokotteella.
Rokotteen haittavaikutukset
Muutama prosentti rokotetuista saa sivuoireena pistoskohdan turvotusta, punotusta ja aristusta. Yksi prosentti rokotetuista saa kuumeen (39 astetta tai enemmän).
Harvinaisia haittavaikutuksia ovat ohimenevä kalpeus, velttous ja reagoimattomuus (3–4 / 10 000 rokotettua) ja kuumekouristukset (1 / 10 000 rokotettua).
Rokotuksen jälkeen joskus nöhtyjä ihottumia epäillään usein rokoteallergian aiheuttamiksi, mutta allergiset reaktiot ovat erittäin harvinaisia. Rokote voidaan antaa lähes kaikille.
Lähde: Neuvolaikäisen rokotusopas
