Viimeksi päivitetty 26.5.2019
”Onko sillä nyt väliä, mitä lapselleen pukee”, ajattelin joskus. Sitten sain lapsia ja kas, on sillä väliä! Niitä lapsia ”joutuu” kuitenkin katselemaan lähes koko ajan, joten ei heitä rumiin riepuihin viitsi pukea. Sen verran esteetikkoa minussakin on.
Kivat vaatteet eivät kuitenkaan tarkoita minulle samaa kuin kalliit vaatteet tai tietyn merkkiset vaatteet. Toki tietyillä lastenvaatemerkeillä on mallistoissaan keskimäärin enemmän omaa silmääni miellyttäviä vaatteita kuin toisilla, mutta ostopäätöksiäni ei koskaan ohjaa se, onko vaate tietyn valmistajan vai ei.
Ulkonäöllä on väliä
Sen sijaan valintojani ohjaa vaatteen ulkonäkö, oletettu kestävyys ja jossain määrin myös ekologisuus: ostan mieluummin vastuullisesti tuotettuja vaatteita. Mikään pyhimys en tässä asiassa kuitenkaan ole, ja kyllä meiltäkin löytyy kaapeista henkkamaukkaa ja muita ei ehkä niin eettisesti valmistettuja tekstiilejä. Onneksi kirpputoreilta löytyy todella hyvin vaatteita etenkin kahdelle pienimmälle lapsellemme, joten kovin usein en heille mitään täysin uutta edes osta.
Palatakseni vaatteiden ulkonäköön, minua kiehtoo se, että lastenvaatteissa on väriä: iloisia, kirkkaita värejä. Toki mustavalkoisuuskin on joskus paikoillaan, mutta kaikkein eniten pidän kirkkaista väreistä ja hauskoista kuoseista. En halua pukea lapsiani pieniksi hillityiksi aikuisiksi, vaan niiksi iloisiksi pikkuihmisiksi joita he ovat (aina kun eivät raivoa jostain syystä).
Kaikki värit kuuluvat kaikille
Väreissä pidän punaisesta, vihreästä, oranssista, keltaisesta, liilasta ja turkoosista – oikeastaan kaikesta muusta paitsi sellaisesta ”perussinisestä”. Myöskään vaaleanpunaisen ylin ystävä en ole, joskin pinkillekin on paikkansa. Ja kaikki värit todellakin kuuluvat kaikille – ei ole tyttöjen ja poikien värejä, se on meillä vaatesääntö numero 1. Olen juuri se tyyppi, jota ärsyttää, kun kaupassa vaatteet ovat värikoodattu siten, että poikien osasto sinertää kuin keskikesän taivas, ja tyttöjen puolella on pinkin bileet.
Erityisesti pojille suunnatuissa vaatteissa värimaailma on usein muutenkin todella tylsä: sinistä, harmaata, mustaa, ruskeaa. Onneksi osa vaatevalmistajista tykittää väreillä poikienkin puolella, ja onneksi vaatteita voi ostaa ilman sukupuolirajoja: pojalle tyttöjen puolelta tai päinvastoin. Samanlaisia pötkylöitä nuo lapset ovat ruumiinrakenteeltaan kuitenkin, joten väliäkös sillä, mille sukupuolelle valmistaja on vaatteensa suunnannut.
Pirteää ja yhteen sopivaa
Kahdella vanhimmalla lapsellamme on jo aika tarkka maku omien vaatteidensa suhteen, mutta kahdelle pienimmälle saan vielä ostaa melko lailla mitä mielin. Kolmevuotias on kyllä vahvatahtoinen sen(kin) suhteen, mihin vaatteisiin pukeutuu minäkin päivänä, mutta toistaiseksi valikoimaksi riittää se, mitä olen hänen vaatelipastoonsa haalinut. Hän on aina liikuttavan innoissaan uusista vaatteistaan, ja jakaa makuni värien suhteen: mitä värikkäämpi vaate, sen parempi.
Meillä lapsia ei pueta viimeisen päälle siinä mielessä, että vaatteet olisivat supertyylikkäät ja asukokonaisuuksien miettimiseen olisi käytetty suuresti aikaa. Mutta se on minulle tärkeää, että vaatteet näyttävät kivoilta ja pirteiltä, ja että ylä- ja alaosa sopivat edes jotenkuten yhteen – koostui vaatekerta sitten siistimmistä kaupunkikledjuista tai pihaverkkareista ja ikitahraisesta paidasta.
Lastenvaatteista keskustellaan myös Vau.fi-foorumilla – hyppää mukaan jutusteluun: Pitääkö lapsen vaatteiden sopia yhteen?
