Viimeksi päivitetty 18.4.2019
Meritähtiasennossa lattialla enemmän tai vähemmän absurdista syystä kirkuva lapsi on tuttu näky useimmille vauvaiän ohittaneiden lasten vanhemmille. Usein uhmaiäksi tituleerattu lapsen itsenäistymisvaihe voi laittaa vanhempien hermot koetukselle – tai saada jopa kyseenalaistamaan koko vanhemmuuden:
”Mä en käsitä miksei tulevia vanhempia pelotella uhmiksilla. Aina vaan että vauva-aika on raskasta. No, meillä ei ollut, mutta tää uhma on aivan kamalaa. Poika täyttää just 3 ja uhmistellut on sen vuoden päivät. Pahentunut koko ajan vaan. Välillä kyseenalaistaa omaa äitiyttää kun toinen tosissaan osaa olla haastava”, kirjoittaa nimimerkki Ginger.
Yhtäaikainen uhmaikä
Lapsen kehitykseen kuuluu useampi itsenäistymisvaihe, ja kiukkukaudet voivat myös kestää kauan. Sisarusten ikäerosta riippuen voi olla, että tahtoikä on päällä useammalla lapsella yhtä aikaa. Flikka kertoo omista kuumakalleistaan:
”Täällä uhmatuhmat 4v ja 2v. Molemmat hyvin voimakastahtoisia olleet vauvasta lähtien. Kyllä tää välillä osaa olla sieltä syvältä ja poikittain, kokee itsensä täysin riittämättömäksi äidiksi. Mitään ei osaa oikein tehdä, jos lapsilta kysytään. Yritän ajatella, että onpahan kerralla ohi, kun joskus on!”
Eskariuhma yllätti
Esikouluiässä alkava niin sanottu eskariuhma on yksi kehitykseen kuuluva itsenäistymisvaihe, joka voi saada aikaan tunteiden kuohuntaa ja yhteentörmäyksiä vanhempien kanssa:
”Meidän 8v on ihan jäätävää uhmaa ollut menossa. Alkoi ehkä eskarissa, viimeistään ekaluokalla ja tuntuu että pahenee vaan. Hän ei kyllä pienempänä ole juuri uhmakas ollut ja tämä uhma ehkä osittain isoveljeksi tulosta sekä koulunalusta, sekä luonne on haastava, hyvin omaehtoinen, herkkä ja impulsiivinen. Räjähtää nollasta sataan sekunnissa”, kertoo emsu86.
Tahtoikä kesti 17 vuotta
Toisilla taas uhmavaihe seuraa toistaan niin, että räjähdysherkkä aikakausi ei tunnu päättyvän lainkaan. Yölennon esikoinen koetteli vanhempiaan elämänsä ensimmäiset 17 vuotta:
”Minulla esikoinen oli tulta ja tappuraa syntymästä lähtien, uhmakin alkoi varhain ja kesti kauan. Olin lukenut että 5-vuotiaat ovat seesteisiä ja odotin sitä aikaa kuin kuuta nousevaa. Mutta tämä lapsi ei ollut seesteinen ennen kuin 17-vuotiaana kun olin jo luopunut toivosta.”
Uhma laittoi asusteet uusiksi
Tahtoikäisen raivo on usein hyvin fyysistä. Kukapa myrskyn silmässä oleva vanhempi ei olisi joutunut käsittelemään lasta, joka syöksyy lattialle karjumaan tai vaihtoehtoisesti pyrkii lyömään ja potkimaan holhoojaansa. Kokemus voi opettaa vanhemmalle monenlaista alkaen siitä, millaisia asusteita tahtoikäisen kanssa liikkuessa kannattaa käyttää:
”Meidän 1-vuotias on heittäytynyt pari kertaa lattialle makaamaan ja huutamaan (julkisella paikalla tietenkin). Toinen niin tosissaan. Sen totesin, ettei käsilaukku ole enää käytännöllinen rimpuilevaa taaperoa kantaessa. Täytyy olla reppu selässä, jotta pääsee kunnolla tositoimiin. Hyvästi, tyyli”, sanailee Towanda.
Eletäänkö teilläkin hermoja raastavaa tahtoikää? Vertaistukea löytyy foorumilta: Rasittava uhmaikä
