Viimeksi päivitetty 3.4.2019
Aikaisemmin vanhempainpäivärahajärjestelmä on asettanut esimerkiksi yksinhuoltajaäitien lapset eriarvoiseen asemaan kuin kahden vanhemman perheiden lapset. Koska isyyspäiväraha on ollut asumisjärjestelyihin sidottu oikeus, laki on tarjonnut yksinhuoltajaäitien lapsille 54 kotihoitopäivää vähemmän kuin kahden vanhemman perheissä.
1.4.2019 alkaen äiti voi saada vanhempainpäivärahaa 54 arkipäivää pidempään silloin, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu eikä äidillä ole avio- tai avopuolisoa, jolla olisi oikeus isyysrahaan. Oikeus koskee myös yksin adoptoivaa naista. Äidillä voi olla oikeus pidennykseen ainoastaan silloin, kun ensimmäinen vanhempainpäivärahapäivä (esim. äitiysrahapäivä) on 1.4.2019 tai myöhemmin.
Mikäli äidin elämäntilanne muuttuu ennen pidennystä tai sen aikana (esim. lapsen isä vahvistetaan), äidin tulee olla asiasta viipymättä yhteydessä Kelaan.
Lapsiperhe, jossa on yksi vanhempi, saa muita Kelan tukia usein korotetusti:
- yksinhuoltajakorotus lapsilisään, vaikka lapseen olisi yhteishuoltajuus.
- elatustukea, jos vanhempi ei saa elatusapua tai se on liian pieni.
- yleistä asumistukea, jos vanhemman tulot ovat pienet.