Viimeksi päivitetty 22.3.2019
Jos lasta ei kuulu ja on turvauduttava lapsettomuushoitoihin, voi se käydä kalliiksi. Erityisesti yksityisen puolen hoidot ovat arvokkaita. Silti monen lasta toivovan parin on käännyttävä yksityisten lapsettomuusklinikoiden puoleen, sillä julkinen terveydenhoito tarjoaa hoitoja vain tietyin edellytyksin: esimerkiksi naisen lapsettomuushoitojen ikäraja on noin 40 vuotta. Julkisen puolen hoidot eivät yleensä myöskään kata lahjasukusoluhoitoja.
Kun hoitokertoja saatetaan vielä tarvita useampia, lasta toivova pari voi joutua maksamaan hoidoista tuhansia euroja. Mutta millä kustantaa arvokkaat hoidot, ja mistä kaikesta luopua lapsihaaveen vuoksi? Sitä pohtii nimimerkki november-rain foorumilla:
”Tässä mietitään asunnon vaihtoa ja sen rahoittamista. Takana kaksi hyvin epäonnistunutta julkisen puolen ivf kierrosta ja lähiviikkoina konsultaatiokäynti yksityisellä. Alkaa pikkuhiljaa olla pakko miettiä yksityisen puolen hoitojen hintoja ja niiden rahoittamista. Miten olette siis rahoittaneet hoidot, erit. kalliimmat yksityisen puolen kierrokset, omilla soluilla tai mahd. lahjasoluilla? Lainalla? Säästöillä? Suoraan palkasta? Oletteko minkälaisia uhrauksia muussa elämässä kokeneet tai joutuneet tekemään jotta hoidot mahdollistuisivat? Onko lopputulema lopulta ollut kaiken rahan arvoista?”
Rahoitus säästöillä ja palkalla
Nelikymppisenä äidiksi tullut Suski-75 kertoo rahoittaneensa lapsettomuushoidot itse, mutta lainakin olisi tarpeen vaatiessa tullut kysymykseen:
”Säästöillä ja palkasta, lainaakin olisin ottanut, jos se sitä olisi vaatinut. Minulle lähes 40 vuotta elämää ilman lasta riitti, ja jos en lasta olisi saanut, en rahallakaan olisi mitään tehnyt, kun ei sitä hautaankaan voi viedä.”
”Peruskulutus on pienentynyt huomattavasti”
Samoin on menetellyt nimimerkki Motto78, joka on käynyt useammassa koeputkihedelmöityshoidossa yksityisellä klinikalla. Hoidot ovat vaatineet muista menoista tinkimistä.
”Molempien tuloilla ollaan tähän mennessä pystytty onneksi hoitamaan sekä asuntolaina että hoidot ilman lisälainaa. Säästötilillä on tullut vierailtua, ja isoimmat matkat ja hankinnat on joko pausella (kylppäriremppa) tai vaihtuneet pienempiin vastaaviin (kaukomatkat viikonloppureissuihin). Peruskulutus on myös pienentynyt huomattavasti. Elämä ei kuitenkaan ole pysähtynyt; me mennään hoito ja päivä kerrallaan, ja tiedostetaan koko ajan että tääkin on tilapäinen vaihe. Joko maksetaan itsemme kipeiksi lapsesta, tai sitten hoidot ei onnistu, ja rahat menee niin sanotusti lääketieteelle”, Motto78 kirjoittaa.
”En halua mummuna miettiä, olisiko pitänyt vielä kokeilla”
Kaikkien lapsihaave ei toteudu, vaikka hoitoihin olisi uponnut suurikin määrä rahaa. Nimimerkki Seesam kokee, että kalliit yksityisen puolen lapsettomuushoidot ovat niihin käytetyn rahan arvoisia siinäkin tapauksessa, että hoitojen tuloksena ei synny lasta:
”Välillä mietin, et tulevan lapsettomuushoidon rahalla sais melkeen maksettua käsirahan omistusasunnostakin, mutta en halua vanhana mummuna miettiä, et olisko sittenkin pitänyt vielä kokeilla. Mihinkään kymmenien tuhansien eurojen lainaan en kuitenkaan ole valmis. En halua myöskään olla vuosikymmenen velkavankeudessa hoitojen takia”, Seesam kirjoittaa.
Kärsitkö sinäkin lapsettomuudesta? Miten olet rahoittanut lapsettomuushoidot? Osallistu keskusteluun foorumilla: Raha-asiat ja lapsettomuus
