Viimeksi päivitetty 14.11.2019
Kun lapsi syntyy ennen aikojaan, hänestä puhutaan keskosena. Keskonen on vauva, joka syntyy ennen kuin takana on 37 raskausviikkoa. Jos synnytys käynnistyy ennen 22:n raskausviikon täyttymistä, puhutaan keskenmenosta.
Ennenaikaisesti syntyneet lapset ryhmitellään raskausviikkojen mukaan hieman ennenaikaisiin (34+0 – 36+6 raskausviikkoa), kohtalaisen ennenaikaisiin (32+0 – 33+6 raskausviikkoa), hyvin ennenaikaisiin (28+0 – 31+6 raskausviikkoa) ja erittäin ennenaikaisiin (alle 28 raskausviikkoa).
”Usein puhutaan myös pikkukeskosista, jolloin tarkoitetaan lapsia, joiden syntymäpaino on alle 1 500 grammaa tai jotka ovat syntyneet ennen raskausviikon 32 täyttymistä. Erittäin pienestä keskosesta puhutaan, kun lapsi syntyy ennen 28. raskausviikkoa tai painaa syntyessään alle kilon”, kertoo neonatologi Samuli Rautava Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Bakteeritulehdus voi käynnistää synnytyksen
Kahdessa tapauksessa kolmesta ennenaikainen synnytys käynnistyy spontaanisti. Kolmasosa keskosista syntyy terveyssyistä käynnistetyn synnytyksen seurauksena – useimmiten keisarinleikkauksella.
”Synnytys voi käynnistyä ennenaikaisesti esimerkiksi kohdussa olevan bakteeri-infektion seurauksena. Joskus odottajan virtsatietulehduskin voi johtaa synnytyksen käynnistymiseen. Aina syytä lapsen ennenaikaiseen syntymään ei tiedetä”, Rautava toteaa.
Keskosuus voi periytyä
On olemassa tekijöitä, jotka lisäävät riskiä ennenaikaiseen synnytykseen. Jos on aikaisemmin synnyttänyt keskosen, riski seuraavien raskauksien ennenaikaiseen päättymiseen kasvaa. Sama koskee sitä, jos on itse syntynyt keskosena. Keskosuus on siis jossain määrin periytyvää.
”Muita riskitekijöitä ovat muun muassa odottajan huomattava ali- tai ylipaino, hyvin nuori tai hyvin korkea ikä sekä monisikiöraskaudet. Valtaosa kaksosista ja kaikki kolmoset syntyvät keskosina”, sanoo Rautava.
Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista noin 3 000 eli 5,5 prosenttia syntyy keskosina. Heistä noin 400 lasta on pikkukeskosia. Luvut ovat maailman alhaisimpia.
Haasteena keuhkojen epäkypsyys
Keskosten haasteet riippuvat pitkälti siitä, kuinka pieninä he syntyvät. Hieman ennenaikaisesti syntyneet saattavat selvitä ilman suurempia ongelmia ja viettää sairaalassa vain muutaman päivän pidempään kuin täysiaikaiset vauvat. Sen sijaan kaikki pikkukeskoset tarvitsevat pitkän sairaalahoidon – yleensä miltei raskausaikana määritettyyn laskettuun aikaan asti.
”Pikkukeskoset ovat epäkypsiä kaikkien elinjärjestelmien osalta. Keuhkojen epäkypsyys on yksi suurimpia haasteita heidän kohdallaan. Miltei kaikki pikkukeskoset tarvitsevat hengityksen tukihoitoa, osa myös hengityskonetta. Lisäksi he tarvitsevat suonensisäistä ravitsemusta ja usein myös antibioottihoitoa infektioherkkyytensä vuoksi ”, kertoo Rautava.
Vanhempien osallistuminen tärkeää
Pienet keskoset viettävät elämänsä ensiviikot tehohoidossa. Vauvan vahvistuessa hoito muuttuu kasvavan keskosen hoidoksi. Vanhempien osallistuminen keskosen hoitoon on ensiarvoisen tärkeää. Sen on todettu lyhentävän keskosen sairaala-aikaa, vähentävän bakteeri-infektioita ja lieventävän tilanteeseen liittyvää vanhempien masennusoireilua.
”Puheet vanhempien aktiivisen osallistumisen merkityksestä eivät ole pelkkää pehmoilua. Hoitohenkilökunnalla on toki lääketieteellinen vastuu keskosen hoidosta, mutta tehohoidon jälkeen meistä tulee enemmänkin vanhempien valmentajia ja tukihenkilöitä”, Rautava kuvailee.
Milloin keskonen kotiutuu?
Keskosen kotiutumisessa ei ole painorajoja, mutta tiettyjen kriteerien täytyy toteutua ennen kotiinlähtöä. Lapsen on osattava hengittää ilman hengityskatkoksia, ylläpitää ruumiinlämpönsä ja vanhempien on tunnettava itsensä valmiiksi vauvan kotihoitoon.
”Myös vauvan syömisen olisi hyvä sujua, mutta se ei ole välttämättömyys. Nenämahaletkun kanssakin voi mennä kotiin. Valtaosalla keskosista ei ole kotiutuessa enää lääkityksiä, mutta useimmat tarvitsevat vielä ravitsemuslisiä, kuten rautaa ja vitamiinivalmistetta”, Rautava kertoo.
Kalenteri-ikä ja korjattu ikä
Kotiutumisen jälkeen pikkukeskosia seurataan ainakin kahden vuoden ikään saakka. Tämän ajan heillä on myös kaksi ikää: syntymästä laskettu kalenteri-ikä sekä lasketun ajan perusteella määritetty korjattu ikä. Näin ollen kolme kuukautta ennenaikaisesti syntynyt lapsi on viisi kuukautta syntymänsä jälkeen korjatulta iältään vasta kahden kuukauden ikäinen. Keskosena syntyneen lapsen kasvua ja kehitystä arvioidaan ensimmäisinä vuosina korjatun iän mukaan.
”Yleensä keskonen saavuttaa ikätoverinsa kahden vuoden ikään mennessä, joten sen jälkeen korjausta ei ole enää tarvetta tehdä”, toteaa Rautava.
Keskosten hoito kehittyy
Lapsen ennenaikainen syntymä on aina koettelemus perheelle. Lohdullista kuitenkin on, että Suomessa keskosten hoito on kansainvälistä huipputasoa. Suomessa syntyvistä pikkukeskosistakin 88 prosenttia jää henkiin. Keskosten hoito myös kehittyy koko ajan, muistuttaa Rautava.
”Hoito on mahdollisimman hellää ja suojaavaa. Aiemmin keskoset yritettiin saada jäämään henkiin, mutta nykyisin tähdätään siihen, että heistä tulee terveitä ja normaalisti kehittyviä lapsia. Suurimmasta osasta kasvaakin aivan tavallisia aikuisia.”
