Ensin opiskellaan ja mennään töihin, sitten vasta hankitaan lapset. Näinhän me monesti menee. Ilona Toivanen toimi toisin: hän sai ensimmäisen lapsensa ennen kuin aloitti opinnot yliopistossa. Toinen lapsi syntyi opintojen keskelle. Ratkaisu on ollut Ilonan mielestä toimiva.
Viimeksi päivitetty 12.10.2009
Ilona Toivanen, 26, kahden pienen lapsen äiti, hankki ensimmäisen lapsensa ennen yliopisto-opintojen aloittamista. Toinen lapsi syntyi opintojen keskelle.
”Ennen lasten hankkimista olin koulunkäyntiavustaja ja elin hyvin epävakaata elämää. Halusin yliopistoon opiskelemaan, mutta en ollut vielä päässyt sisään. En suunnitellut kovinkaan tarkkaan tulevani raskaaksi. Ajattelin kuitenkin, että miksipä ei”, Ilona kertoo.
Lue myös: Lapsentekoon ryhdytään yhdennellätoista hetkellä
Ilonalle ei tullut mieleenkään, että lapsensaanti voisi estää hänen opiskelunsa.
”Opiskelu yliopistossa on vapaata. Voi opiskella omaan tahtiin, kirjoittaa ja lukea vaikka silloin kun lapset nukkuvat”, Ilona sanoo.
Luennolle lasten kanssa
Ilona oli oikeassa. Opiskelu on sujunut varsin hyvin myös lasten kanssa.
”Meillä oli muutamia luentoja, joille oli pakko osallistua. Silloin otin toisen lapsista mukaan luennolle. Lapsi nukkui usein kantoliinassa, kun kuuntelin luentoja”, Ilona kertoo.
Myöhemmin Ilona törmäsi kuitenkin vaikeuksiin.
”Minua kiellettiin menemästä yhdelle kielikeskuksen kurssille vauvan kanssa. Valitin asiasta ja siitä tuli isompi selvitys. Yliopiston taholta päädyttiin siihen, että luennolle saa mennä vauvan kanssa, mutta pienryhmäkursseille täytyy pyytää opettajan lupa”, Ilona kertoo.
Hyvä päätös
Vanhemmuus ei ole Ilonan mielestä huono vaihtoehto opiskelijalle. Hänen kohdallaan ratkaisu on toiminut hyvin.
”Jos pystyy opiskelemaan kotona, on mahdollista olla lasten kanssa useamman vuoden. Lapset menevät vasta sitten päiväkotiin kun menen töihin. Se tuntuu minusta ehjältä ratkaisulta”, Ilona sanoo.
Vaikka opiskelu lasten kanssa on ollut välillä raskasta, ei Ilona silti jättäisi lasten hankkimista myöhemmälle iälle.
”Nuorempana on kuitenkin todennäköisempää, että saa lapsen. Myöhemmin se voi olla vaikeampaa”, Ilona huomauttaa.
Lue myös: Vieläkö mies elättää perheen?
Useat ajattelevat, ettei opiskelijoilla ole varaa tehdä lapsia. Opiskelijoiden vähävaraisuus ei ole kuitenkaan vaivannut Ilonan perhettä.
”Vähällä tulee toimeen. Vaatteita voi ostaa kirppikseltä ja ruokaa voi laittaa itse. Minusta tuntuu oudolta, kun ajatellaan, että pitäisi olla sitä ja tätä ennen kuin voi tehdä lapsia. Olimme molemmat opiskelijoita kun Aino syntyi, mutta emme silti missään vaiheessa kokeneet olevamme köyhiä”, Ilona summaa.
”Useimmat opiskelijat ajattelevat, että lasten aika on vasta, kun opinnot on ensin suoritettu tai ne ovat vähintäänkin loppusuoralla”, Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen sanoo.
Miettinen tutkii tällä hetkellä myöhentynyttä lastenhankintaa.
”Kyselyssämme varsinkin naiset ilmoittivat, että he haluavat olla ensin vähän aikaa työelämässä ennen kuin perustavat perheen”, Miettinen toteaa.
Suomalaisten naisten ihanteena on saada lapset noin 25-vuotiaana. Pitkät opiskeluajat ja huono rahatilanne vaikuttavat kuitenkin niin, että lastentekoa lykätään.
”Opiskelijan vanhempainpäiväraha on pieni ja jos puolison tulona on samaan aikaan vain opintoraha, ei perhe juuri pääse leveilemään tuloillaan”, Miettinen huomauttaa.
Opiskelijavanhemmuus on kuitenkin Suomessa yleisempää kuin Euroopassa.
”Meillä opiskelijoiden keski-ikä on korkeampi ja perheen perustaminen opintoaikana on siten yleisempää. Toinen syy saattaa olla, että opiskelijavanhempien on mahdollista yhdistää opinnot ja perhe paremmin Suomessa kuin muualla”, Miettinen kertoo.
Suomessa on esimerkiksi mahdollista keskeyttää opinnot ilman että opinto-oikeus häviää.
”Meillä on myös lähes ilmainen päivähoito ja opiskelijaperheet saavat jonkinlaista taloudellista tukea. Tämä merkitsee sitä, että lapsen hankkiminen opintojen aikana on mahdollista”, Miettinen kertoo.
