Lentokoneessa matkustaminen on melkoista taiteilua esimerkiksi vuoden ikäisen lapsen kanssa, joka pursuaa energiaa ja joka on juuri ja juuri oppinut kävelemään.
Miksi ei muka voi tepastella (tai kontata!) edestakaisin keskikäytävällä koko matkan ajan?
Päiväunet ovat piltille vielä osa tavallista rutiinia, mutta lentokoneessa nukkuminen ei kiinnosta, sillä ympärillä tapahtuu aivan liikaa kaikkea mielenkiintoista. Niinpä yliväsymyksestä ylivilkas vuosikas haluaa joka kolmas minuutti kävelyretkelle keskikäytävälle. Ja jos lupaa ei heru, alkaa kärttyinen kitinä ja itku.
Kakka ei haise hyvältä missään – mutta ei varsinkaan lentokoneen matkustamossa
Juuri kun vessan ovelle on ehtinyt muodostua jono, tulee kakka. Vaipan läpi leijuva, pienessä tilassa tiivistyvä tuoksu ei yhtään paranna välejä lähellä istuviin lapsettomiin, jotka olivat aloittaneet merkitsevän huokailun jo siinä vaiheessa, kun kone vasta rullasi kiitoradalle.
Mielenkiintoisinta maailmassa: kun takapenkin väki syö
Ruokailun aikana lapsi seisoo penkillä ja tuijottaa takana istuvia tarkasti koko aterioinnin ajan. Ensin takapenkin väki jaksaa hymyillä suloiselle pienokaiselle ja ehkä vähän vilkutellakin, mutta vähitellen hymy muuttuu väkinäiseksi sammuakseen lopulta kokonaan.
Unikin tietysti tulee lopulta – yleensä juuri ennen laskeutumista
Määränpää häämöttää, kone alkaa valmistautua laskuun. Lapsi on kaikesta kokemastaan niin uupunut, että nukahtaa lopulta. Varttia myöhemmin kone jo rullaa portille ja juuri uneen vaipunut pieni matkustaja herää. Aivan liian lyhyeksi jääneet nokoset harmittavat, tulee itku. Äiti tai isä kantaa huutavan, hikisen ja sylissä kiemurtelevan lapsen koneesta ulos. Hiki on tullut jo myös vanhemmille ja huutaakin tekisi mieli.
Onneksi edessä on kuitenkin rentouttava loma, ja paluulentoonkin on aikaa kokonainen viikko!
