Viimeksi päivitetty 16.11.2023
Vastasyntynyt vauva herää yöllä lukuisia kertoja. Unirytmi on vielä kehittymätön ja unisykli on niin lyhyt, että pienokainen saattaa herätä jopa 1–2 tunnin välein.
Vain ani harvat pikkuvauvat nukkuvat yhtäjaksoisesti yli kuutta tuntia heräämättä välillä syömään tai itkemään.
Kuukausien karttuessa vauvan unirytmikin muuttuu vähitellen.
”Vauvan iässä 4–5 kuukautta on avainkohta uni-valverytmin näkökulmasta. Yhtenäiset unijaksot alkavat kasvaa pikkuhiljaa”, perhepsykoterapeutti Jaana Pajunen kertoo.
Suuri muutos liittyy siihen, kuinka pitkään lapsi pärjää ilman syömistä.
”Yli puolivuotias pärjää 6–8 tuntia, jos puhutaan terveestä ja hyvin kasvukäyrillä olevasta lapsesta”, Pajunen kertoo.
Kun vauva lähenee 6 kuukauden rajapyykkiä, paljon muutakin alkaa tosin tapahtua. Lapsi alkaa ymmärtää, että hän voi omalla käytöksellään vaikuttaa ympäristöön. Hän oppii muun muassa, että itkemällä vanhemman huomio on yleensä taattu. Siksi heräily saattaa jatkua, vaikka nälkä ei siihen enää pakottaisikaan.
Mitä tehdä, jos lapsen yöheräily on runsasta?
Jos vähän vanhemman lapsen uni on hyvin katkonaista, muutamiin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota:
Ensinnäkin huomio kannattaa kiinnittää syömisasioihin: kuinka paljon vauva syö yöllä? Yösyöminen vähentää päiväsyömistä ja pitää näin yöheräilyä yllä.
Toiseksi on hyvä miettiä nukkumisjärjestelyjen vaikutusta: nukkuuko vauva äidin lähellä? Voisiko pienokaisen siirtää muualle? Vauvan kieppuminen saattaa herättää äidin, ja äiti saattaa puolestaan saada vauvan hereille omalla liikehdinnällään. Usein molemman uni paranee, kun äiti ja lapsi eivät ole vierekkäin herättelemässä toinen toisiaan.
Kolmanneksi on hyvä olla tietoinen siitä, mitä rinnalle nukataminen voi aiheuttaa. Alle puolivuotias vauva nukahtaa usein rinnalle, mutta vauvan kanssa käytäntöä kannattaa välttää, sillä rinnasta tulee helposti edellytys nukahtamiselle.
Yösyötöt vähentävät ruokahalua päivällä
Miksi sitten jotkut isommatkin vauvan vaativat ruokaa tai huomiota muutaman tunnin välein, jos kerran yli puolivuotiaalla lapsella on valmius nukkua pidempäänkin?
Taustalla saattaa olla noidankehä. Jos et syö paljon ruokaa päivällä, mitä tapahtuu yöllä? Heräät nälkään ja joudut vääntäytymään jääkaapille puoliunisena. Samaan tapaan nälkä voi iskeä myös vauvaan.
”Kaikki yöllä syöty ravinto vähentää ravinnon tarvetta päiväsaikaan. Jos yösyötöt jätetään pois, terve lapsi alkaa tasata tilannetta syömällä enemmän aamulla ja päivällä. Tämä on tarkoituksenmukaista, sillä lapselle opetetaan pitkällä aikavälillä, että päivä on syömistä varten”, Pajunen sanoo.
Vauva nukkumaan myöhemmin kuin taapero – miksi ihmeessä?
Eikö niin, että mitä nuorempi lapsi, sitä aikaisemmin hänen pitäisi mennä nukkumaan? Ei välttämättä. Joskus itse asiassa vauvat kukkuvat huomattavasti pidempään illalla kuin taaperoikäiset lapset.
”Kun viimeinen imetys tapahtuu aikuisten yöunen kynnyksellä, pisin unijakso osuu yöhön. Silloin päästään mahdollisimman pitkälle aamuyöhön ennen seuraavaa syöttöä”, Pajunen kertoo.
Moni taaperoikäinen taas kuukahtaa yöunille kello 20–21 aikoihin. Siihen on selkeä syy.
”Toinen päiväuni jää usein noin 12 kuukauden ikäisenä. Silloin taaperon nukkumaanmeno asettuu tyypillisesti kello 20:n ja 21:n väliin”, Pajunen sanoo.
Valitettavasti taaperoiden aikaistunut unirytmi johtaa usein myös aikaisempaan heräämiseen.
Alkuaika sujuu hormonien voimalla – loputtomiin ei kukaan jaksa
Siinä missä vanhemmat ymmärtävät pienten vauvojen heräilyä, ensimmäisen ikävuoden kynnyksellä heräilevä ei välttämättä enää saa yhtä varauksetonta sympatiaa osakseen.
”Naiset jaksavat 8 kuukautta synnytyksen ja imetyksen tuomilla hormoneilla. Kun valvominen jatkuu, väsymys kumuloituu”, Pajunen kertoo.
Kumuloitumisen lisäksi myös moni muu asia vaikuttaa Pajusen kokemuksen mukaan siihen, että vanhempien vauvojen vanhemmilla voi vuoden kuluessa alkaa pinna kiristyä nukkumisen suhteen:
Työ on alkamassa pian. Jos äiti on palaamassa töihin, lapsen huono nukkuminen saattaa alkaa hirvittää.
Isä alkaa ehkä kyllästyä huonoihin yöuniin tai siihen, että hänet on häädetty olohuoneen sohvalle. Kun unettomuuden lisäksi asiasta joutuu nahistelemaan puolison kanssa, tilanteen kuormittavuus kasvaa.
Lapsella on tyypillisesti takertumisvaihe, mikä lisää vanhempien kuormitusta myös lapsen nukahtamisen ja nukkumisen suhteen.
Hae apua kuormittavaan tilanteeseen
Jos koet, ettet pärjää oman tilanteesi kanssa, apua on tarjolla. Lievemmissä tapauksissa voi aloitella esimerkiksi verkosta löytyvällä omahoito-ohjelmalla.
Vaikeammissa tapauksissa yhteydessä voi olla neuvolaan tai kunnan lapsiperheiden sosiaalipalveluihin.