Jyväskylän Mäki-Matin päiväkodissa alkavat ensimmäiset eskarilaisten eli Pulmusten aamupiirit. Aluksi istutaan alas, kysellään kuulumisia ja keskustellaan, mikä päivä tänään on ja ketkä ovat paikalla. Sitten lapset jakaantuvat kahteen ryhmään. Tänään on luvassa kieli ja vuorovaikutus -nimellä otsikoitua ohjelmaa, ja lapset oppivat kirjaimia.
Viimeksi päivitetty 13.9.2011
Joona pääsee tällä kertaa kiepauttamaan taikakoneen veiviä. Taikakoneesta leijuu kirjaimia, jotka muodostavat Joonan nimen. Sitten kirjaimia harjoitellaan piirtämällä niitä ilmaan taikakynällä ja muodostamalla kirjaimia yhdessä eri asennoissa. Lopuksi ongitaan lammesta kirjainkaloja ja kirjoitetaan kalastetut kirjaimet paperille.
Toisessa ryhmässä pelataan nimibingoa, minkä jälkeen hypellään lattiaan merkittyä kirjainruudukkoa: A-ruudussa konkataan ja lausutaan lyhyt a-äänne, AA-ruutuun hypätään kahdella jalalla ja lausutaan pitkä a.
Lapset ryhtyvät mielettömällä innolla ja tarmolla jokaiseen leikkiin.
”N-kirjaimen tekemiseen tarvii kolme ihmistä, kun siinä on kolme viivaa”, päättelee joku, ja samassa lattialla on kolmen lapsen muodostama kiemurteleva ja kihertävä N-kirjain.
”Minä olen saanut kaloista vain a-kirjaimia”, kuuluu huudahdus, ja sitten pinkaistaan onkimaan lisää.
”Aa, a, aa, a, aa, ai”, puhistaan kirjainruudukolla huolellisesti konkaten. Välillä äänne osuu väärään kohtaan ja asento horjuu, mutta matka jatkuu.
Kukin lapsi saa sitä, mitä tarvitsee
Erityislastentarhanopettaja Leena Purasmaan mukaan on tärkeää, että rauhallinen pöydän ääressä istuminen ja liikkuvaisempi toiminta vuorottelevat sopivasti.
”Myös päiväohjelmilla on vuoropäivänsä. Kieli ja vuorovaikutus -tuntien eli äidinkielen lisäksi on matematiikkaa, liikuntaa, musiikkia ja ympäristöoppia. Lisäksi askartelemme paljon ja teemme retkiä. Olemme esimerkiksi menossa torille ostamaan marjoja, joista sitten leivomme piirakkaa vanhempainiltaa varten”, kertoo Purasmaa.
Esiopetuksen tarkoitus on lisätä lapsen valmiuksia ja taitoja tulevaa koulunkäyntiä varten. Olennainen ero peruskouluun on kuitenkin se, ettei ole vaatimuksia siitä, mitä kunkin lapsen tulisi esimerkiksi jouluun mennessä osata.
”Esiopetukseen vaikuttavat toki valtakunnalliset velvoitteet ja kaupungin päivähoidon oma esiopetusssuunnitelma. Jokaisella lapsella on kuitenkin henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelmansa. Lasta ei siis yritetä sovittaa tiettyyn muottiin, jossa tulisi osata tiettyjä taitoja. Peili on meissä opettajissa: mietimme, miten minä opettajana voisin toimia, jotta tuo lapsi kehittäisi tiettyä taitoaan.”
Kunkin lapsen kohdalla kartoitetaan konkreettisen tuen tarve ja pohditaan yhdessä vanhempien kanssa, millaisissa taidoissa lapsen olisi hyvä harjaantua.
”Jotkut vanhemmat saattavat esimerkiksi toivoa, että lapsi pääsisi arkuudestaan ja oppisi sosiaalisia taitoja. Jotkut toivovat kehitystä hienomotoriikassa ja toiset taas puheessa. Pyrimme löytämään myös mahdolliset erityistuen tarvitsijat ja ohjaamme heitä eteenpäin. Esiopetus siis tarjoaa kullekin lapselle sitä, mitä tämä tarvitsee.”
6-vuotiaat oppivat leikin kautta kuin itsestään
Esiopetuksessa pyritään opettamaan hyviä vuorovaikutustaitoja eli toisten huomiointia ja kuuntelemista, puheenvuoron antamista ja tarinankerrontaa.
”Lukutaito ei siis ole täällä tavoitteena, vaan halutaan enemmänkin kartuttaa hyviä keskustelutaitoja. Lisäksi sanavarasto pyritään saamaan sellaiseksi, että lapsi ymmärtäisi opettajaa koulussa. Jos lapsi ei ymmärrä, alkaa hän helposti touhuta jotain muuta. Toiminnan täytyykin olla tarpeeksi haastavaa. Jos tehtävä on lapselle liian vaikea, hän lamaantuu, mutta jos tehtävä taas on liian helppo, hän turhautuu.”
Vaikka viikkosuunnitelmaa noudatetaankin, ei oppiaineita eroteta samoin kuin koulussa. Suunnitelma ei estä ottamasta jotain muuta opittavaa aihetta spontaanisti mukaan. Numeroita ja kirjaimia voi mainiosti oppia askartelemalla ja retkillä puolestaan voi harjoittaa laskutaitoa poimimalla vaikka käpyjä. Vihanneksia ja hedelmiä opetellaan pelaamalla bingoa, värittämällä kuvia, lukemalla niiden nimiä ja tekemällä salaatteja.
”Oppimisen pitäisikin tapahtua mahdollisimman monen aistin kautta. On tärkeää saada aikaan myönteinen oppimiselämys, sillä näin asia pysyy paremmin muistissa.”
6-vuotiaat ovat Purasmaan mukaan ihanassa iässä. Heillä on valtava elämänvoima ja halu kehittyä, joka usein vie niin mukanaan, että oppiminen tapahtuu ihan itsestään.
”Lapsi oppii parhaiten nauttimalla leikistä. Jos vanhemmat kysyvät, mitä tänään teitte, ja lapsi vastaa, että me leikittiin, on päivä ollut onnistunut.”
Teksti: Jaana Kinnari
Kuvat: Jaana Kinnari
Lue myös:
Leikki-ikäinen oppii tekojensa seurauksia
Pitkä hoitopäivä harmittaa lasta
Päivähoito pilaa lapsen elämän?
