Monien mielestä sanalla kasvatus on vähän kielteinen kaiku. Se voi tuoda mieleen autoritaariset vanhemmat ja lapset, jotka kuuliaisina alistuvat vanhempien määräysvallan alle. Olisikin ehkä parempi ajatella niin, että sinulla on tehtävä, jota voisi verrata opastukseen. Lapsi on maailmassa uusi tulokas, ja sinun tehtävänäsi on näyttää, kuinka täällä selviydytään.
Viimeksi päivitetty 1.6.2011
Erilaisia vanhemmuustyyppejä
Kirjallisuudessa erotetaan neljä erilaista vanhemmuuden lajia: autoritaarinen, määrätietoinen, periksi antava ja sitoutumaton. Autoritaariset vanhemmat ovat lujia kasvattajia, käyttävät kuritusta eivätkä ole aina valmiita tulemaan lasta vastaan. Määrätietoiset asettavat selkeitä rajoja ja pitävät huolta, että niitä noudatetaan. He haluavat käydä vuoropuhelua lapsen kanssa ja tehdä säännöistä kannustavia. Periksi antavat ovat kiinnostuneita lapsistaan ja heihin kiinnittyneitä. He eivät pane suurta painoa rajojen asettamiselle ja antavat usein periksi, kun tulee puhetta siitä, mitä lapsi saa tehdä. Sitoutumattomat eivät ole kovin hyviä keskustelijoita ja kuuntelijoita eivätkä myöskään mielellään opasta lasta siitä mikä on oikein tai väärin.
Tietenkään näiden tyyppien välillä ei ole selviä rajoja, mutta voi olla hyödyllistä pohtia, mihin ryhmään itse kuuluisit. On osoittautunut, että tiettyjen vanhempien lapsilla on useampia ystäviä kuin toisen tyyppisten vanhempien lapsilla, ja he myös usein menestyvät paremmin koulussa. Määrätietoisten vanhempien on tärkeää suuntautua vuoropuheluun lapsen kanssa ja perustella päätöksiään, jotta lapsi oppii löytämään omat kannustimensa. Toisaalta lapsen tulee pysytellä vanhempien merkitsemien rajojen puitteissa, vaikkeivät vanhemmat olisikaan läsnä. Edellytyksenä on tällöin se, että lapsi on saanut ymmärrettävän selityksen siitä, miksi asioiden pitää olla tietyllä tavalla.
Kun vanhemmat eivät ole yksimielisiä
Aina ei ole helppoa päästä yksimielisyyteen siitä mitä sääntöjä kotona noudatetaan. Meillä kaikilla on jotain mielestämme hyvin tärkeää. Jotkut anevat suuren painon sille, että lapsi käyttäytyy hyvin ruokapöydässä, toiset ärsyyntyvät metelistä sisällä tai pitävät tärkeänä, että lapsi siivoaa jälkensä. Myös kasvatuksen määrätietoisuudesta on erilaisia painotuksia. Nämä erot johtavat monissa kodeissa keskusteluihin, eikä ole aina helppoa päästä yksimielisyyteen. Parasta on, jos vanhemmat ovat yhtä mieltä siitä, mitkä säännöt pätevät ja sopivat heille molemmille.
Monet niistä säännöistä, joita haluamme lasten omaksuvan, lisäävät myös koko perheen viihtyisyyttä. Jos lapsi sotkee pöydässä niin, että kumppanisi häiriintyy siitä, voisit auttaa ylläpitämään pöytätapoja, vaikka asia ei olisi kovin tärkeä itsellesi. Lapsesta on hämmentävää, jos jotkin asiat ovat sallittuja tänään mutta kiellettyjä huomenna, vaikka toinen vanhemmista ei olisikaan kotona. Vanhempien arvostus toisiaan kohtaan on suuri etu. Silloin päädytään yhteiseen käsitykseen siitä missä rajat kulkevat.
Ei neuvottelua lasten kuullen
Pieni lapsi havainnoi perheen jäsenten yhteiseloa ja huomaa enemmän kuin luulisi. Sinä olet lapsen oppimestari, vaikka et itse ajattelisi niin. Tämä koskee etenkin sitä, kun opetat lapselle, kuinka meidän pitää käyttäytyä toisiamme kohtaan. Kaikki perheessä tapahtuva antaa tästä viestejä lapselle, joka yrittää matkia äänensävyjä, puhetapaa ja eleitä. Lapsi oppii ne sellaisinaan.
Jos näet tai kuulet kumppanisi tekevän jotain, mistä et ole yhtä mieltä, on parempi lykätä keskustelua, kunnes olette kahdestaan. Jos lapsi huomaa vanhemmilla suuria mielipide-eroja, syntyy kasvupohjaa pitkille väittelyille, ja tuloksena voi olla myös huono omatunto sillä vanhemmalla, joka kokee olevansa liian tiukka. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, lapsi voi kokea, että äidillä ja isällä on erilaisia sääntöjä ja odotuksia. Ehkä kuvioissa on mukana myös uusia partnereita ja sisar- tai velipuolia. Siinä tapauksessa on paljon useampia, joilla on oikeus sanoa mielipiteensä kasvatuksesta ja rajoista.
On hyvä asia, jos pääsette yksimielisyyteen kasvatuksen päälinjoista. Voi olla hämmentävää ylläpitää sääntöjä, jotka eivät päde yleisesti, varsinkin kaikkein pienimmillä. Jos te ette onnistu tässä asiassa, on tärkeää olla selkeä siinä, mitä sinä odotat lapseltasi kotona luonasi. Riippumatta teidän vanhempien suhteista on syytä varoa, ettei joudu kilpailuun siitä, kumpi on suositumpi vanhempi.
Vaikka saisit kuulla, että saan tehdä niin isän/äidin luona, sinun ei pidä arkailla pitäytymistä siihen, minkä katsot oikeaksi. Totta kai on parasta, jos teillä vanhemmilla on jatkuvaa vuoropuhelua lasten kasvatuksen tiimoilta. Lapsen kannalta vaikeinta ja onnettominta ovat uskottavuusongelmat. Lapsi kokee tällaisia sisäisiä ristiriitoja, kun toinen vanhemmista puhuu toisesta pahaa lapselle. Valitettavasti tämä ei ole kovin epätavallista, kun vanhemmat ovat esim. eronneet ja huoltajuus on jaettu. Sellaiset konfliktit voivat johtaa lapsen psyykkiseen oireiluun.
Lue myös:
Kasvatus alkaa kommunikoinnilla
Puolivuotias kasvaa kiinni arkeen
Parivuotias tarvitsee rajoja ja kehuja
Uhmaikäinen kasvaa itsenäiseksi
Leikki-ikäinen oppii tekojensa seuraukset
Lähteet:
Gustafsson, Lars H. | Kunsten å lose et barn | Cappelen 2003
Coloroso, Barbara | Växa med ansvar: uppfostra trygga, ansvarskännande och kärleksfulla barn | Richter, 2005
Gustafsson, Lars H. | Kunsten å lose et barn | Cappelen, 2003
Hiranandani, Veera | Lapsen kehitys. 0-6-vuotiaan virstanpylväät | Vau’kirja, 2006
Hougaard, Bent | Curling-vanhemmat ja lapsityrannit: järkevän kasvattajan käsikirja, suom. Virpi Vainikainen | WSOY, 2005
Kemppinen, Pertti, ja Rouvinen-Kemppinen, Katriina | Lasten kasvatuksen aarrearkku | Kannustusvalmennus P & K, 2004
Launes, egil, ja svedsen, knut Halfdan | Foreldrehjelpen. Oppdragelse som virker | Cappelen, 2006
Rye, Henning | Foreldre-barn-samspill. 0-1 år. En veiledning til foreldre: Du og jeg | Vett & Viten, 1996
Rye, Henning | Foreldre-barn-samspill. 1-3 år. En veiledning til foreldre: Sammen ut i verden | Vett & Viten, 1996
Rye, Henning | Tidig hjelp til bedre samspill. Nye metoder og nye muligheter | Universitetsforlaget, 1993 ulvund, stein erik | Forstå barnet ditt 0-2 | Cappelen, 2004
Wahlgren, anna | Lapsikirja: lasten hoito ja kasvatus, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen | Tammi, 1996
Hyödyllisiä linkkejä:
www.lskl.fi/kekseliäs kasvatus (Mannerheimin lastensuojeluliitto)
www.perhe.fi/taapero (Helsingin sanomat)
www.terveysportti.fi/lasten kasvatus (Duodecim)
