Miten taata lapsen menestys elämässä? Muskaria, viulutunteja ja kielikylpyjä? Kimmo Jokisen johtaman tutkimusprojektin mukaan lähtökohta menestykseen on aivan muualla. Turvallinen lapsuus nimittäin riittää petaamaan menestyksen.
Viimeksi päivitetty 6.9.2012
Uuden SKIDI-KIDS-tutkimushankkeen valossa turvallinen lapsuus on erittäin tärkeä tekijä lapsen elämässä. Jos omat vanhemmat aiheuttavat turvattomuutta, voivat seuraukset olla raskaat.
Tutkimuksessa haastateltiin 64:tä lasta, joista osa eli haasteellisissa olosuhteissa. Toiset lapsista olivat sijoitettu sijaisperheisiin. Toiset puolestaan elivät omien vanhempiensa kanssa.
Selvisi, että turvattomuuden tunne lapsena oli suorassa suhteessa lapsen tekemiin koulutusvalintoihin. Väkivaltaa tai henkistä kylmyyttä kokeneilla nuorilla oli suurempi taipumus valita alempi koulutusväylä kuin niillä nuorilla, joilla kotiasiat olivat kunnossa.
”Vaikka turvattoman lapsuuden viettänyt nuori saisi peruskoulussa sellaisen päättötodistuksen, että voisi mennä lukioon, lapsi valitsi usein alhaisemman koulutuksen. Nämä lapset myös keskeyttivät opinnot muita lapsia herkemmin”, tutkimusjohtaja Kimmo Jokinen kertoo.
Lue myös: Huostaanotetut
Pärjääminen hyvistä ihmissuhteista kiinni
”Turvattomuudelle on yksinkertaisimmillaan kolme syytä. Väkivalta, päihteet ja perheen taloudelliset ongelmat”, Jokinen kertoo.
Omiin ongelmiinsa keskittyneet vanhemmat eivät ole parhaita tarjoamaan lapselle tukea ja kannustusta. Pelkkä tuen puuttuminen ei kuitenkaan selitä turvattomuutta kokeneiden lasten huonoa menestymistä.
”Kodin tunneilmastossa voi olla jotain pielessä. Säännöt voivat esimerkiksi olla liian tiukkoja ja vanhemmat emotionaalisesti kylmiä lasta kohtaan”, Jokinen sanoo.
Lasten tulevaan menestykseen vaikuttaa myös kodin henkinen pääoma.
”Jos vanhemmat ovat työttömiä, lapselta puuttuu elävä malli siitä, mitä työssä käyminen on. Lapsella ei välttämättä ole minkäänlaisia kirjoja kotona. Kaikki nämä asiat heijastuvat aikuisuuteen”, Jokinen kertoo.
Lue myös: Pahikset tärkeitä lapsen kehitykselle
Turvattomuus ei synny yhdestä itkusta
Mutta voiko yksi seikka lapsen elämässä aiheuttaa turvattomuutta? Voiko esimerkiksi omaan huoneeseen nukkumaan jättäminen aiheuttaa lapselle pysyvän turvattomuuden tunteen?
”Turvattomuus syntyy pitkäaikaisista kokemuksista. Se että kerran laittaa lapsen nukkumaan, vaikka lapsi pelkäisi, ei aiheuta pitkäaikaisia seurauksia”, Jokinen sanoo.
Jos lapsi jätetään aina itkemään omaan huoneeseen, saattaa taustalla olla vakavampia ongelmia.
”Vanhemman välinpitämätön toiminta heijastaa emotionaalista kylmyyttä lasta kohtaan. Todennäköisesti perheen ihmissuhteet eivät ole silloin kunnossa”, Jokinen sanoo.
Lapsi saattaakin kokea turvattomuutta, vaikka aikuisen mielestä lapsen elämästä ei puuttuisi mitään. Jos vanhemman ja lapsen suhde on terveellä pohjalla, vanhempi huomaa, jos jokin seikka painaa lasta.
”On tärkeää, että vanhemmilla ja lapsella on aikaa yhdessä. Lapsella pitää olla mahdollisuus puhua asioistaan, jotta ongelmat voidaan ratkoa yhdessä”, Jokinen summaa.
Teksti: Jarkko Uro
Kuva: Crestock
Lue myös:
Ruumiillinen kuritus lisää lapsen aggressiivisuutta
Piiskaaminen ja muu ruumiillinen kuritus on monin tavoin haitaksi lapsille. Se myös lisää lasten aggressiivisuutta, Pediatrics-lehdessä julkaistu yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.
Kun pinna palaa
Lapselle huutaminen on inhimillinen reaktio. Lapsi oppii, ettei omat vanhemmat jaksa aivan kaikkea. Toisaalta ammattilaiset suosittelevat vanhemmille neuvottelevampaa kasvatusotetta. Miten on neuvolapsykologi Pirjo Latvanen, saako lapselle huutaa?
Uhmaikäinen kasvaa itsenäiseksi
Itsenäisyyden ja kärsivällisyyden kehitykseen kuuluu myös omien kykyjensä ja lahjojensa löytäminen ja ilo siitä että noudattaa omia toiveitaan ja tarpeitaan. Itsenäisyyden myötä myös oma tahto vahvistuu. Muisti on nyt niin kehittynyt, että lapsella on selvä käsitys siitä, mikä on vialla, jos hän ei saa tahtoaan läpi – ja tämä tietysti lisää taisteluhalua.
