Geeni, joka tuhansia vuosia sitten auttoi esiäitejämme pysymään raskaana, aiheuttaa tänä päivänä haitallisen korkeita verensokeriarvoja.
Viimeksi päivitetty 12.8.2011
Noin 8100 vuotta sitten levisi GIP-nimisen geenin mutaatio, joka auttoi äitejä pysymään raskaana. Nyt sama geeni nostaa diabeteksen riskiä, esittää Stanfordin yliopistossa tehty uusi tutkimus.
Geenianalyysillä on mahdollista ennustaa, kenellä on suurempi riski rauskausdiabetekseen. Naisilla joilla on GIP-geenistä kaksi vähäaktiviteettikopioita on myös korkeampi verensokeri.
Tämä geenimutaatio ylläpitää insuliinituotantoa pidempään aterian jälkeen. Toisin sanoen yhdestä ateriasta saa geenin ansiosta enemmän energiaa irti.
Korkeampi verensokeri on auttanut esiäitejämme kasvattamaan sikiöitä myös kovissa olosuhteissa. Länsimaissa ei ole kuitenkaan nälänhätää. Ruokaa on pikemminkin liikaa. Geeni joka aikaisemmin auttoi äitejä ylläpitämään riittävän korkean verensokerin, aiheuttaa tämä päivänä haitallisen korkeita sokeriarvoja sekä diabetesta.
Miksi meillä on diabetesgeeni?
Geeni alkoi levitä noin 8100 vuotta sitten. Tämä on sama ajanjakso, jolloin ihmiset Euroopassa ja Aasiassa vaihtoivat elintapojaan metsästämisestä ja keräilemisestä kohti maanviljelystä.
Maata viljelemällä saa tuotettua hyvin ravintoa, mutta epäonnistuneet sadot ovat tehneet ravinnonsaannista epätasaista. Varsinkin maanviljelyksen ollessa uusi tapa hankkia ravintoa eivät ihmiset ole osanneet varautua viljelyksen epäonnistumiseen. Näinä aikoina raskaana oleva nainen on saattanut elää hyvin niukalla ravinnolla.
Tutkijat pitävät todennäköisenä, että GIP-geenin yleistyminen liittyy juuri maanviljelyksen käyttöönottoon. Geeni on pitänyt äidin verensokerin sikiölle riittävän korkealla myös ankarimpina kausina.
Geenistä on ollut eittämättä hyötyä välillä nälkää poteneille esiäideillemme, sillä geenimutaatio on levinnyt laajalta Eurooppaan ja Aasiaan.
Lähde: Wired Science (http://www.wired.com/wiredscience/2011/02/diabetes-genetics-evolution/)
Teksti: Jarkko Uro
Kuva: iStockphoto
Lue myös:
