Vieraannuttamisen päämäärä on katkaista toisen vanhemman suhde lapseen tai hankaloittaa suhdetta. Motiivi saattaa olla kosto, katkeruus tai yksinkertaisesti mielenterveyteen liittyvät ongelmat.
Käytännössä vieraannuttaja usein vaikeuttaa toisen vanhemman ja lapsen yhteydenpitoa.
”Ei kiellä suoraan, mutta ei anna lupaa”
”Exäni ei ole suoraan kieltänyt yhteydenpitoa, muttei anna siihen lupaakaan. Hän raivoaa lapsille, jos saa tietää lasten olleen minuun yhteydessä. Jos hän huomaa minun lähettäneen viestin, lapset saavat huudot. Nuorin poikani ei uskalla jutella kanssani puhelimessa. Häneen saan ainoastaan yhteyden tapaamistemme aikana”, Matti kertoo.
”Äiti järjestää lapsille vieraita kylään, kun on isän ainoa viikottainen puhelinhetki”, Jaska kertoo.
Vaihtoi lapsen puhelinnumeron kertomatta isälle
Usein vieraannuttaja estää toisen vanhemman ja lasten tapaamiset kokonaan.
”Äiti on useaan otteeseen pitänyt lasta eristettynä isästään ja vaihtanut myös lapsen puhelinnumeroa kertomatta tästä isälle. Ollessaan isästä täysin eristyksissä lapsi on alkanut myötäillä äidin väittämiä. Kuitenkin kun tapaamiset on saatu sujumaan ja lapsi on saatu pois äidin vaikutuspiiristä, lapsi on ilmoittanut, että haluaa tavata isää”, Esa kertoo.
Varmisti, että lapsi ei ehdi tavata harrastuksiltaan
Lapsen tapaamisia saatetaan myös häiritä erilaisin keinoin.
”Äiti järjesti lapselle viisi harrastusta, jotka täyttivät viikonlopun. Lapsi oli niissä eikä ehtinyt olla isän kanssa viikonloppuna, vaikka olisikin isän luona. Koko aika meni lapsen harrastuksissa”, Reijo muistelee vieraannuttamisprosessia.
Monesti vieraannuttaja onnistuu aikeissaan lopullisesti, eikä lapsi lopulta enää halua tavata toista vanhempaansa. Näin tapahtui esimerkiksi Reijolle.
”Tyttäreni on käynyt luonani viimeksi seitsemän vuotta sitten, eikä minulla ole häneen mitään kontaktia. Myöskään poikani eivät ole käyneet luonani vuosiin, eikä minulla ole yhteyttä heihin. Päivittäin kuitenkin ajattelen ja kaipaan heitä”, Reijo kertoo.
Toisesta vanhemmasta tehdään paha lapsen silmissä
”Äiti kertoi lapsille, että isä saattaa tappaa heidät. Lapsille oli ohjelmoitu puhelimiinsa poliisin hätänumerot, joihin lasten pitää soittaa, jos isä käy vaaralliseksi. Pelottelun tuloksena lapsi kertoi sosiaaliviranomaisille, että pelkää isän heittävän hänet parvekkeelta alas”, Reijo kertoo, miten hänen puolisonsa onnistui vieraannuttamaan hänet lastensa elämästä.
Reijon tapaus ei ole ainutlaatuinen. Myös muilla vieraannuttajilla on käytössään kovat otteet.
”Minun tapauksessa vieraannuttaminen ilmenee jatkuvana mustamaalaamisena. Äiti jopa suoranaisesti pelottelee isällä väittämällä, että isä saattaa tulla koska tahansa ikkunan läpi puukon kanssa. Äiti on myös vienyt lapsen useasti lääkäriin, jossa hän on esittänyt isän väkivaltaisuudesta perusteettomia ja valheellisia väittämiä”, Esa kertoo omista kokemuksistaan.
Aina vieraannuttaminen ei mene äärimmäisyyksiin.
”Lapsen äiti demonisoi minun luonani olon. Esimerkiksi ostamani vaatteet heitetään parvekkeelle. Ne ovat käyttökiellossa, eikä niitä palauteta. Minun luonani tehdyt askartelutyöt äidille heitetään roskikseen”, Matti kertoo.
Vieraannuttaminen on jatkuvaa pientä kiusaa
Vakavien syytteiden ja tapaamisten estämisten lisäksi vieraannuttamiseen kuuluu usein jatkuvaa pienempää kiusaa toista vanhempaa kohtaan.
”Äiti kieltäytyy allekirjoittamasta lapsen pankkitilin avauslomaketta, joka mahdollistaisi rahan säästämisen lapselle”, Tero kertoo.
Matin ex-puoliso pitää puolestaan tiukasti kiinni ajoista.
”Minun suuntaan joustoa ei löydy mistään. En saa edes 15 minuuttia ekstra-aikaa, vaikka tuo mahdollistaisi jossain hauskassa tapahtumassa käymisen. Jos äiti ei saa puolestaan joustoa, hän messuaa lapsille, etten minä anna hänen pitää kivaa lapsien kanssa”, Matti kertoo.
Vanhemmalta saatetaan myös evätä mahdollisuus viedä lapsi harrastuksiin.
”Äiti on estänyt lapsen harrastuksia, koska äiti on kokenut harrastusten olevan isän valitsemia, vaikka harrastukset ovat todellisuudessa tulleet lapsen omasta aloitteesta, mutta joissa isä on ollut aktiivisesti mukana lasta tukemassa”, Esa kertoo.
Vieraannuttaminen on ”eromyrkkyä”
”Vieraannuttamista voidaan kutsua eromyrkyksi. Lastensuojelu näkee, jos lasta pahoinpidellään. Vieraannuttamista on puolestaan vaikeampi havaita. Se vaikuttaa kuin myrkky. Lapsen mieli myrkyttyy. Se aiheuttaa aina pahoinvointia lapsessa”, Isät lasten asialla -järjestön puheenjohtaja Juha Järä kertoo.
Tutkimuksien mukaan vieraannutetut lapset kärsivät aikuisena usein masennuksesta, kielteisestä minäkuvasta, vaikeudesta luottaa muihin ihmisiin ja vakavista päihdeongelmista. Myös tunne-elämän häiriöt ovat tyypillisiä vieraannuttamisprosessiin joutuneilla lapsilla.
”Lapseni on alakouluikäinen ja hän on vuosia kestäneen vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen johdosta henkisesti siinä kunnossa, että on jo yrittänyt itsemurhaa. Päivittäiset kuolemapuheet alkoivat jo päiväkoti-iässä”, Esa kertoo.
Myös vieraannuttamisen kohteena olevat kärsivät toiminnasta suunnattomasti.
”Vieraannuttamisen kohteeksi joutuneelle vanhemmalle prosessi tarkoittaa samaa kuin lapsen kuolema. Jos tilanne on ajautunut siihen pisteeseen, ettei vanhempi enää voi nähdä lasta eikä viettää aikaa hänen kanssaan. Iso osa kohdevanhemmista on miettinyt itsemurhaa”, Järä kertoo.
Haastateltavien nimet on muutettu.
Isän lasten asialla ry:n puheenjohtaja Juha Järän mukaan Suomessa sosiaaliviranomaiset eivät ole saaneet riittävästi koulutusta vieraannuttamisen tunnistamiseen.
”Lastensuojelukäytännöt eivät ole ikävä kyllä perillä vieraannuttamisesta. Lastensuojelun ammattilaiset ja tuomarit väheksyvät ongelmaa. He pitävät tapauksia huoltoriitoina”, Järä kertoo.
Riidassa pitää olla kaksi osapuolta. Järän mukaan vieraannuttaja saattaa kuitenkin ylläpitää riitaa yksin ainoastaan manipuloidakseen systeemiä.
”Oikeudessa ajatellaan, että riita ei ole lapsen etu ja että riita pitää saada nopeasti loppumaan. Niinpä lapsi määrätään usein vieraannuttavalle vanhemmalle”, Järä kertoo.
Suomessa on tyypillistä, että vieraannuttaja saa sosiaaliviranomaiset puolelleen.
”Äiti kertoi perättömiä tarinoita isästä lastensuojeluun. Hän on esimerkiksi väittänyt, että isä uhkasi tappaa”, Jaska kertoo.
”Äiti kävi psykologilla ja kertoi minun olevan uhkaava lasta kohtaan. Äiti sai psykologin kirjoittamaan lausunnon minua ja lasta koskien ilman, että minua kuultiin. Myöhemmin viranomainen moittii lausuntoa, mutta asiasta ei seuraa mitään. Vahinko oli jo tapahtunut oikeudessa lausunnon avulla”, Tero kertoo.
”En ole nähnyt poikaani yhdeksään vuoteen. Kritiikkini koskee sosiaalityöntekijöitä. He eivät ole kertaakaan yrittäneet järjestää minun ja lapsen tapaamista. Olen joskus yrittänyt keskustella asiasta, mutta he eivät ole kiinnostuneita miehen tilanteesta”, Esko huomauttaa.
Järä toivoo, että Suomessa vieraannuttaminen tunnustamiseen panostettaisiin. Näin saattaa olla tulevaisuudessa.
”Vieraannuttamista koskevan lakialoitteen lausuntokierros on päättynyt siihen, että oikeusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle on lähetetty kirje, jossa ministeriöiltä vaaditaan toimenpiteitä. Jää nähtäväksi, mihin ministeriöt ryhtyvät”, Järä pohtii.
Lue myös:
Lähde: Duodecim
