”Onnea Jenni ja Toni! Teille syntyi suloinen pikku prinsessa. Tämä täti on niiiin onnellinen!” Onnitteluviesti Facebookissa tältä kuvitteelliselta tädiltä on varmasti kirjoitettu hyvää tarkoittaen, mutta eikö kuitenkin olisi ollut reilua antaa Jennin ja Tonin kertoa omat vauvauutisensa itse?
Viimeksi päivitetty 8.7.2014
Uusi pieni ihminen on syntynyt, se on ihana uutinen! Mutta kuinka ja kenelle uutiset kerrotaan? Ja ennen kaikkea: kenellä on oikeus kertoa siitä ensin?
Mitä jos joku toinen paljastaisi oman elämäsi isoja tapahtumia Facebookissa ennen sinua? Miltä tuntuisi, jos sinua onniteltaisiin julkisesti raskaudesta, lapsen syntymästä, kihlauksesta tai työpaikan vaihdosta ennen kuin olet itse kertonut asiasta? Oletko itse tullut paljastaneeksi jotain jostakusta toisesta ennen kuin asianosainen olisi itse ollut valmis jakamaan uutisen? Sosiaalisen median käyttäjä kyllä tietää, mitä hän itse haluaa itsestään kertoa, mutta kuinka tietää, mitä esimerkiksi Facebookissa uskaltaa paljastaa toisista ihmisistä?
Sosiaalisen median asiantuntijalla on nyrkkisääntö valmiina:
”Ajattele viestintävälinelähtöisesti. Jos saat itse tietoosi jonkin asian Facebookin kautta, voit myös kommentoida sitä Facebookissa. Mutta jos sinulle kerrotaan jotain tekstiviestitse, kasvotuksin tai puhelimessa, reagoi asiaan samaa välinettä käyttäen. Jos ystäväsi soittaa ja kertoo, että heille on syntynyt vauva, ei kannata rynnätä Facebookiin onnittelemaan asiasta. Ystäväsi todennäköisesti valitsi puhelinsoiton tarkoituksella”, Astrid Valen-Utvik neuvoo.
Valen-Utvik on sitä mieltä, että sosiaalisessa mediassa jokaisella on oltava oikeus paljastaa omat uutisensa ensin. Ja niin suurin osa ihmisistä lopulta tekeekin – sitten kun ovat itse siihen valmiita.
”Kuva pyöristyneestä vatsasta, ultraäänikuva tai kuva pullasta uunissa kertoo, että perheenlisäystä on tulossa. Vasta sitten kannattaa onnitella”, Valen-Utvik muotoilee.
Facebookissa on toki mahdollista muuttaa omia asetuksiaan niin, että toisten ihmisten kirjoittamat viestit eivät näy muille kuin sille, jonka seinälle ne on kirjoitettu. Asetusten muuttamisessakin on asiantuntijan mukaan kuitenkin riskinsä, sillä se saattaa vain lisätä ihmisten kiinnostusta ja kiihdyttää huhumyllyä.
Mitä sitten olisi parasta tehdä, jos haluaa ehtiä omien uutistensa ensimmäiseksi kertojaksi? Valen-Utvikin neuvo on yksinkertainen: Koska tiedät, että onnitteluja alkaa todennäköisesti sataa hyvin pian, ole muita nopeampi ja kerro uutiset itse mahdollisimman pian tapahtuneen – vaikkapa vauvan syntymän – jälkeen.
Sama kaava ei sovi kaikille
Ihmiset toimivat tietenkin Facebookissa erilaisin tavoin aivan kuin elämässä yleensäkin: Siinä missä yksi päivittää statustaan lähes läpi synnyksen, toinen kertoo vauvauutisensa vasta päiviä tai viikkoja synnytyksen jälkeen – jos silloinkaan.
Luennoitsija ja sosiaalisen median asiantuntija Cecilie Staude norjalaisesta BI-kauppakorkeakoulusta kertoo, että yhä usemmalle Facebook on ensisijainen kanava perheuutisten jakamiseen.
”Nykypäivän nuoret ihmiset kertovat avoimesti elämästään Facebookissa ja kertovat siksi myös lapsen syntymästä pian synnytyksen jälkeen. Nykyisinhän monet isovanhemmat ja jopa iso-isovanhemmat käyttävät Facebookia”, hän sanoo.
Sinä päätät!
Ihmiset useimmiten tietävät, mikä heille itselleen on parasta. Kun kyse on toisista ihmisistä, terveen järjen käyttö on kuitenkin suositeltavaa. Toisten ihmisten salaisuuksien kertominen ei ole viisasta eikä osoita hienotunteisuutta, Astrid Valen-Utvik muistuttaa. Niin tapahtuu kuitenkin koko ajan, koska ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että toisilla voi olla asioiden jakamiseen korkeampi kynnys kuin itsellä.
”Mikä on luonnollista yhdelle, ei välttämättä ole yhtään luonnollista toiselle. On muistettava olla varovainen”, Valen-Utvik painottaa.
Älä julkaise kuvia muiden lapsista
Jutun alussa kerrottu esimerkkitapaus Jennistä, Tonista ja tädin Facebook-päivityksestä on kuvitteellinen, mutta niin voisi ihan hyvin käydä oikeassakin elämässä: Vastasyntyneen lapsen onnellinen sukulainen saattaisi julkaista kuvan vauvasta ehkä asiaa sen kummemmin ajattelematta, koska hän haluaa muidenkin tietävän onnellisesta tapahtumasta elämässään. Kuvan julkaisemiseen hänen kuitenkin täytyisi ensin pyytää lapsen vanhempien lupa. Sääntö päteen kaikkiin netissä, sanomalehdissä, tai muissa medioissa julkaistaviin kuviin lapsista: lapsen vanhemmilla on vastuu.
”Itse olen blogannut kymmenen vuotta ja julkaissut paljon kuvia omista lapsistani, mutta vain kuvia, joissa he näyttäytyvät myönteisessä valossa. Koskaan en julkaise kuvia toisten lapsista ilman vanhempien lupaa”, Valen-Utvik kertoo.
Jos joku julkaisee luvatta kuvan lapsestasi esimerkiksi Facebookissa, kuvan julkaisijaa voi pyytää poistamaan kuvan ja kertoa kuvien julkaisemiseen liittyvistä säännöistä, sillä kaikki eivät välttämättä tunne niitä.
Ota käyttöön Facebook-listat
Facebookissa saattaa helposti unohtua, että kaikki kaverit eivät suinkaan ole läheisiä tuttuja. Jos perheuutisensa haluaa rajata vain läheisille, voi tarkoitusta varten perustaa oman listan, johon kelpuuttaa mukaan vain ne, joiden oikeasti haluaa tietävän elämän suurista käänteistä. Esimerkiksi kuvakansion voi rajata näkymään vain tälle valitulle joukolle mummeja, kummeja ja parhaita kavereita.
Yksityisen rajat kuitenkin muuttuvat – nopeasti. Sosiaalinen media on nykyajan nuorille aikuisille niin tavallinen osa elämää, että monista henkilökohtaisista asioista kerrotaan asiaa sen kummemmin ajattelematta.
”Se voi tuntua oudolta meistä, jotka vartuimme aikuisiksi ennen kuin sosiaalinen media tuli osaksi arkea. Ajattelemme ja toimimme vanhanaikaisemmin. Mutta monille nuorille äideille ja isille se on ihan tavallista”, Valen-Utvik sanoo.
Lähde: Mediakasvatus.fi: Kuvauslupa
Tutustu myös: www.valen-utvik.no
