Viimeksi päivitetty 18.10.2022
1. Järjestä kahdenkeskistä aikaa lapsesi kanssa. Hyvän suhteen luominen lapseen auttaa pitkällä tähtäimellä.
2. Tee lapsen kanssa tarrataulu. Palkitse lasta tarralla aina, kun sovittu asia on sujunut hyvin. Ole tarkka siinä, mitä palkitseminen koskee: valitse yksi yksittäinen tehtävä, vaikkapa ulkovaatteiden pukeminen sovinnolla. Lapsi ei ymmärrä liian isoja tehtäväkokonaisuuksia, kuten ”ole kiltti koko päivän”.
3. Muista kehua lasta, kun hän toimii halutulla tavalla. Kehu myös silloin, kun pidät toimintaa itsestään selvänä.
4. Näytä itse hyvää esimerkkiä. Rauhoitu ja keskity myös itse kuuntelemaan lastasi. Näytä, miten tunteita sanoitetaan.
5. Luo rutiineita ja pidä niistä kiinni. Lapsen on helpompi toimia odotetulla tavalla tutussa tilanteessa. Tällöin energiaa ei kulu uuteen tilanteeseen sopeutumiseen.
6. Varaa tehtävien suorittamiseen riittävästi aikaa. Jos tiedät että lapsesi toimii verkkaisesti, ota asia huomioon esimerkiksi suunnitellessasi aamutoimia. Älä laadi liian kireitä aikatauluja.
7. Pilko tekeminen pieniin osiin. Tehtävän etenemistä voi hahmottaa esimerkiksi piirtämällä eri vaiheista kuvion ja merkitsemällä, mitkä vaiheet on jo suoritettu.
8. Mieti perheen sääntöjä. Päätä, mitkä säännöt ovat olennaisia ja mistä voi tinkiä.
9. Anna käskyn jälkeen siirtymäaikaa. Lapsi ei aina osaa heti siirtyä tehtävästä toiseen, vaan tarvitsee aikaa sopeutua tilanteen muuttumiseen.
10. Muista, että lapset tottelevat keskimäärin vain noin kahta kolmasosaa vanhempien käskyistä.
”Kuuntelemattomuuteen on monia syitä. Esimerkiksi lapsen kehitystaso, temperamentti ja vanhempien johdonmukaisuus kasvatuksessa vaikuttavat siihen miten hyvin lapsi kuuntelee ohjeita”, lasten ja nuorten psykologi Saara Saulio listaa.
Lapsen verkkaisuutta annettujen ohjeiden noudattamisessa on varottava tulkitsemasta aina tarkoitukselliseksi uhmaksi.
”Temperamentti sanelee, millä nopeudella lapsi reagoi käsillä olevaan tilanteeseen, kuinka voimakkaasti hän reagoi ja miten herkkä hän on häiriöille. Lisäksi se vaikuttaa siihen, miten lapsi jaksaa ylläpitää tarkkaavuutta ja olla sinnikäs”, Saulio sanoo.
Vanhempien tulisi herkistyä tunnistamaan oman lapsensa erityislaatuisuus ja hyväksyä myös haastavina pitämänsä piirteet.
”Jokaisella ihmisellä on synnynnäinen tyyli toimia eri tilanteissa. Toiset lapset suhtautuvat herkemmin negatiivisesti muutoksiin. Toiset taas ovat yhteistyöhaluisempia. Tämä voi vaikuttaa kasvatustilanteissa siltä, että toiset ovat vaikeampia eivätkä tottele.”
Johdonmukaisuus tärkeää
Lapsen ominaisuuksien huomioimisen lisäksi vanhemman on hyvä kiinnittää huomiota myös itseensä kasvattajana. Saulion mukaan esimerkiksi kasvatuksen epäjohdonmukaisuus voi kostautua kuuntelemattomuutena.
”Aikuinen saattaa sietää paljon enemmän hyvällä tuulella ollessaan, mutta väsyneenä ja stressaantuneena vaatii saman asian suhteen enemmän. Ongelmia syntyy myös kun vanhempien kasvatustyylit ovat keskenään ristiriidassa. Ristiriitaisten viestien vuoksi lapsi ei tiedä, mitä häneltä odotetaan, eikä osaa siksi toimia toivotulla tavalla.”
Joskus kuuntelemattomuus taas johtuu monimutkaisten neuvojen antamisesta.
”Ei kannata pyytää liian montaa asiaa samassa lauseessa, sillä lapsi ei välttämättä kykene vielä pitämään mielessään kaikkia ohjeita. Yksi kerrallaan annettuja käskyjä on helpompi valvoa ja antaa lapselle kehuja niiden noudattamisesta”, Saulio sanoo.
Anna lapselle aikaa
Usein lapset reagoivat käskyihin pienellä viiveellä. Lasta onkin syytä valmistella tulevaan tilanteeseen etukäteen. Esimerkiksi puistosta kotiin lähtemisestä kannattaa kertoa lapselle jo viisi minuuttia ennen lähtöä.
”Ennakointi on tärkeää, sillä lapsi tarvitsee aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Ei pidä olettaa, että lapsi tottelisi saman tien.”
Vanhemman on myös syytä varmistaa, että lapsi todella keskittyy kuuntelemaan vanhemman pyynnöt.
”Toisesta huoneesta huutelu ei ole hyvä tapa jakaa lapselle toimintaohjeita”, Saulio muistuttaa.
Lue myös: Ongelmista taidoiksi
Tarkista äänensävysi
Huomion kiinnittäminen käskyjen jakamisen tapaan on tärkeää, sillä esimerkiksi äänensävy voi vaikuttaa viestin perille menemiseen paljonkin.
”Ei kannata menettää malttiaan, sillä huutaminen kiristää tunnelmaa ja nostaa lapsen stressitasoa. Sen jälkeen menee aikaa siihen, että molemmat ovat rauhoittuneet”, Saulio neuvoo.
Vanhemman on joskus vaikea hyväksyä, että lapsi ei ota vastaan kaikkia ohjeita. Kasvatusotteiden tiukentaminen ei ole kuitenkaan Saulion mukaan oikea ratkaisu.
”Liian vaativa, ankara kasvatus voi kostautua lapsen tunteiden tukahduttamisena. Lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluu myös vastustaa vanhempia ja näin harjoitella omaa tahtoa.”
Kasvattajan pitää osata suhteuttaa omat odotuksensa ja vaatimuksensa lapsen valmiuksiin toimia.
”Valitettavasti ei ole oikotietä. Lapsille pitää sanoa monta kertaa samasta asiasta. Kohteliaasti, mutta jämäkästi annetut käskyt tehoavat parhaiten”, Saulio sanoo.
Lue myös: Pahikset tärkeitä lapsen kehitykselle
Hyvä suhde lapseen auttaa
”Kaiken perusta on hyvä vuorovaikutus ja positiivinen suhde lapsen ja vanhemman välillä. Aikuisen on osattava olla läsnä lapselle. Hyvää suhdetta lapseen voi rakentaa esimerkiksi järjestämällä päivittäisiä kahdenkeskisiä lapsijohtoisia leikkihetkiä, jolloin lapsi saa päättää mitä tehdään”, Saulio muistuttaa.
Jos kuuntelemattomuus kuitenkin muodostun ongelmaksi, kannattaa miettiä, millaiset keinot voisivat toimia omassa arjessa. Lapselle voi esimerkiksi luvata mukavan yhteisen puuhahetken kun epämieluisampi tehtävä on ensin suoritettu.
”Luovuus on valttia! Kaikki kikat eivät toimi kaikkien lasten kanssa. Toisille toimivat hauskat tarinat, jolloin lapsi ikään kuin huomaamattaan toimii niin kuin vanhempi toivoo. Toisille taas vaikkapa fyysisellä läsnäololla, koskettamisella, äänenpainoilla tai rauhallisella yksinkertaisella pyynnöllä on olennainen vaikutus”, Saulio sanoo.
