Myönteisten tunteiden jakaminen lapsen kanssa on avain lapsen terveen itsearvostuksen kehittymiseen. Samalla syntyy kyky huomioida muut ihmiset. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan hyvällä vuorovaikutuksella voidaan ehkäistä käytösongelmia ja masennusta.
Viimeksi päivitetty 24.4.2024
”Ihmisellä on sosiaalisena lajina sisäänrakennettu tarve tulla nähdyksi ja saada hyväksyntää muilta kanssaihmisiltä. Siksi lapselle tuottaa suurta tyydytystä huomata, että joku toinen ihminen jakaa hänen tunteensa. Ihminen myös kokee tunteet intensiivisempinä, kun ne ovat jaettuja”, Mäkelä sanoo.
Pääperiaate on itsestäänselvä useimmille vanhemmille. Hoitajan pitää vastata lapsen reaktioihin. Itkevän pienokaisen lohduttamisen lisäksi on muistettava tukea myös lapsen positiivisia tunteita.
Kokemus positiivisen tunteen jakamisesta toisen ihmisen kanssa luo pohjan kyvylle ottaa muut ihmiset huomioon.
Lapselle syntyy kaipuu kokea uudelleen yhteys toisen ihmisen kanssa. Hyvät kokemukset yhdessäolosta kannustavat lasta luomaan hyvinvointia tukevia sosiaalisia verkostoja. Kyky vastaanottaa tukea muilta ihmisiltä auttaa lasta selviämään elämänsä vaikeista ajoista.
Ilon kokemuksista pysyvä malli aivoihin
”Utelias tutkiminen, leikki ja hyvä hoiva ovat keskeisiä hyvää oloa tuottavia tekijöitä lapsen elämässä. Juuri niihin osallistumalla vanhemmat antavat lapselleen suojaa epävarmuuden ja arvottomuuden tunteita vastaan. Kun lapsella on kokemus siitä, että toinen ihminen on kiinnostunut hänestä, lapsi odottaa saman pätevän myös muihin ihmisiin”, Mäkelä kertoo.
Ilon jakaminen on erityisen tärkeää. Kun aikuinen vastaa vauvan hymyyn, lapsen oma reaktio vahvistuu. Samalla kokemus jättää pysyvän jäljen kehittyviin aivoihin.
Mäkelän mukaan varhaiset kokemukset muodostavat aivoihin oletusmalleja, joiden vuoksi lapsi odottaa aiempien vuorovaikutuskokemustensa toistuvan uusissa tilanteissa.
Lapsuudessa aivoihin muodostuneet mallit vaikuttavat asioiden kokemiseen vielä aikuisenakin. Yhdessä koetut hyvänolontunteet auttavat ihmistä ylläpitämään hyvää oloa myös kuormittavissa tilanteissa ja kestämään ne paremmin, kuin vaille tukea jääneet ihmiset.
Suojaa mielenterveysongelmilta
Masennus on merkittävä mielenterveysongelma tämän hetken yhteiskunnassa. Se liittyy läheisesti myös moniin sosiaalisen elämän ongelmiin kuten syrjäytymiseen.
”Ihminen kokee masennusta ja häpeää, kun hän huomaa, ettei saa muilta ihmisiltä tarvitsemaansa arvonantoa. Masennus ja häpeän tunne aiheuttavat tuskaa, joka on verrattavissa fyysiseen kipuun. Kasaantuessaan nämä tunteet aiheuttavat sosiaalisesta elämästä syrjäytymistä”, Mäkelä sanoo.
Jaetun ilon kokemus taas antaa suojaa masennusta vastaan. Vaikutus perustuu positiivisten kokemusten aivoja muokkaavaan vaikutukseen.
”Riittävä hoiva ja tunne huomioiduksi tulemisesta aktivoivat lapsen aivoissa radan, joka saa hänet odottamaan yhteisistä hetkistä palkinnoksi hyvää oloa. Kun lapsi saa positiivista huomiota pienenä, rata palvelee hyvää toimintaa”, Mäkelä kertoo.
Mäkelän mukaan ihmiselle sisäsyntyinen ennakointi-palkintojärjestelmä etsii toteutumiskanavaa. Ongelmatilanteissa järjestelmä kanavoituu esimerkiksi erilaisiin riippuvuuksiin. Masennus, syrjäytyminen ja addiktiot selittyvätkin pitkälti aivokemialla.
”Jos lapsi jää vaille positiivista huomiota, hän saattaa myöhemmin elämässään etsiä hyvää oloa esimerkiksi päihteistä. Tiedetäänkin, että alkoholistin aivoissa aktivoituvat päivän ensimmäistä ryyppyä nauttiessa samat radat kuin lapsella tämän leikkiessä. Tämän vuoksi radan kaappaaminen ajoissa hyvälle toiminnalle on tärkeää”, Mäkelä painottaa.
Vanhemman masennus haasteena
Jaettujen ilon hetkien tarjoaminen ei kuitenkaan ole yhtä helppoa kaikille vanhemmille. Esimerkiksi vanhemman masennus voi vähentää ilon hetkien määrää.
Silti on hyvä muistaa, että vaikka masentunut ei jaksaisi aloittaa riehakasta leikkiä, myös masentuneella vanhemmalla on paljon annettavaa lapselleen.
”Jaetun ilon kokemus ei edellytä ylitsepursuavaa riemua. Hyvä olo syntyy tunteesta, että joku jakaa saman kiinnostuksenkohteen, kannustaa ja osoittaa lapsen olevan tärkeä. Jo lapselle annettu hyväksyvä katse on arvokas asia”, Mäkelä muistuttaa.
Oman hyvinvointinsa kanssa kamppaileva vanhempi voi myös itse saada apua lapsen kanssa jaetusta hyvästä kokemuksesta.
”Hyvien tunteiden jakaminen vähentää masennusta. Näin lapselle annettu aika voi olla vanhemmallekin terapiaa. Jos vanhempi uskaltaa antaa tunteilleen tilaa, lapselle annettu positiivinen huomio palautuu lapsen reaktion kautta vanhemmalle itselleen”, Mäkelä kertoo.
Ilon hetket piilevät arjessa
Mäkelän mukaan riehakkaan leikin aikana lapsi tuntee voimakkaita hyvänolon tunteita. Kuitenkin myös hyvin arkiset asiat tuovat lapselle hyvää oloa. Esimerkiksi lapsen ottaminen mukaan perheen iltapuuhiin antaa viestin siitä, että lasta ja hänen tekemisiään arvostetaan.
”Vanhempien pitää olla herkkiä lapsen aloitteille. Hyviä tunteita ruokkivia tilanteita voi myös tietoisesti luoda. Se on hyvin yksinkertaista. Lapsen kanssa voi iloita yhdessä jo siitä, että lapsi on mukana perheen askareissa ja opettelee asioita.”
Ilon löytäminen arjesta vaatii kuitenkin yhteistä aikaa ja keskittymistä olennaiseen. Mäkelä kehottaakin vanhempia unohtamaan hetkeksi arjen paineet ja keskittymään lapseensa.
”Työmurheet kannattaa unohtaa kotiin tullessa. Ei myöskään haittaa, vaikka koti jäisi hetkeksi siivoamatta. Tärkeämpää on olla läsnä ja kertoa lapsen olevan arvokas. Erityisesti haastavien lasten kohdalla pitää välttää ongelmiin takertumista ja antaa positiivista palautetta aina, kun siihen on mahdollisuus”, Mäkelä sanoo.
Lähde: Jukka Mäkelä: Lapsena yhdessä koettu ilo ehkäisee mielenterveysongelmia
