Ensimmäisinä elinkuukausina äidinmaito (vaihtoehtoisesti äidinmaidonvastike) on ainut lapsen tarvitsema ruoka. Kun imetys onnistuu, äidinmaito on luonnollinen ja paras ruoka ainakin ensimmäisenä elinvuonna. Ensimmäisen puolen vuoden aikana suositetaan täysimetystä, johon kuuluu yksinomaan äidinmaitoa ja kalanmaksaöljyä sekä mahdollisia lääkkeitä. Vasta 4–6 kuukauden ikäiselle voi antaa ensimmäisiä kiinteitä makuannoksia.
Viimeksi päivitetty 31.5.2011
Imetyksen etuja
Äidinmaito on ravintoarvoltaan täydellistä:
• Äidinmaidon koostumus ja määrä sopii lapsen tarpeisiin ja antaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita aina puolen vuoden ikään saakka. D-vitamiinia tämä ei koske.
• Äidinmaidon rasvalla, etenkin omega-3-rasvahapoilla, on myönteinen vaikutus lapsen sydämen ja hermoston kehitykseen.
• Äidinmaidon rauta suojaa raudanpuutokselta (anemialta). Äidinmaito ehkäisee sairauksia ja vaivoja:
• Äidinmaito sisältää immunologisia tekijöitä, jotka suojaavat bakteeri- ja virusinfektioilta. Se vahvistaa immuunivastetta ja voi suojata ripulilta, korvatulehdukselta ja hengitystieinfektioilta sekä edesauttaa nopeampaa toipumista. On myös käynyt ilmi, että imetys suojaa tulehduksilta useita vuosia imetysjakson jälkeenkin, kun lapsi asteittain rakentaa omaa immuunijärjestelmäänsä.
• Äidin maitorauhasissa on varastoituneena ”muistisoluja”, jotka muodostavat vasta-aineita hänen sairastamilleen tulehduksille ja taudeille. Jos lapsi sairastuu samaan infektioon, hän ei todennäköisesti reagoi yhtä voimakkaasti ja toipuu sitä paitsi nopeammin.
• Synnytyksen jälkeen erittyvä ternimaito (kolostrum) sisältää paljon vasta-aineita ja bakteereja vastustavia soluja.
• Äidinmaitoa saaneilla lapsilla on myöhemmin pienempi vaara ylipainosta ja tietyistä sairauksista.
• Äidinmaidon hormonit ja muut aineet helpottavat ruoansulatusta ja ravinteiden kulkeutumista sekä edistävät suolen kehitystä.
• Äidinmaidon hiilihydraatit ovat hyvä kasvualusta bakteerille, joka edistää ruoansulatusta, ehkäisee ummetusta ja antaa lapsen ulosteelle sen tyypillisen happamen hajun.
• Jos lapsi saa vain äidinmaitoa ensimmäisinä neljänä–kuutena kuukautena, voidaan ehkä myöhentää ravintoaineallergian ja herkistysihottuman puhkeamista.
Äidinmaito on käytännöllistä:
• Maito on sopivan lämpöistä ja aina saatavilla.
• Lapsi saa ruokaa oikean määrän.
• Imetys luo hyvän kontaktin ja läheisyyden äidin ja lapsen välille.
• Ei tarvita sterilisointia vaativaa välineistöä.
Saako vauva tarpeeksi ruokaa?
On hyvin tavallista, että vanhemmat ovat ensikertalaisina epävarmoja lapsen sopivasta syömisestä, painosta ja kasvusta. Voit olla aivan rauhallinen niin kauan kuin lapsi on tyytyväinen ja syö, näyttää terveeltä ja nukkuu hyvin. Aikuiset voivat olla sekä pieni- että suurikasvuisia, ja sama pätee lapseen. Toiset ovat isoja ja vahvoja, toiset sirojäsenisiä ja pieniä. Kehitystä voi seurata, kun lapsi punnitaan ja mitataan neuvolassa tasaisin väliajoin. Mutta jos lapsi vaikuttaa sairaalta, pissaa vähemmän tai huomaat muuta huolenaihetta, ota yhteys terveyskeskukseen/neuvolaan.
Painonnousu
Jos lapsen paino ei nouse normaalisti, voit kokeilla toimia, jotka lisäävät maidontuotantoa (ks. Kasvupäivät). on kuitenkin aivan normaalia, että puolet lapsista sijoittuu painomeridiaanin ylä- ja puolet alapuolelle. Painonlisäys tapahtuu tavallisesti sykäyksittäin. Jonain viikkona painoa karttuu 250 g ja seuraavana vain 100 g. Ne ovat normaaleja vaihteluita, ja painonnousua pitää arvioida aikaa myöten ja katsoa, onko se tyydyttävää. Jos lapsesi on hiljainen ja harvoin nälkäinen, painonlisäys on tarkistettava.
Oksentelu
Osa lapsista pulauttelee usein. Se ei ole yleensä merkityksellistä painonnousun kannalta. Joka 20. lasta voi kuitenkin vaivata refluksi eli ruoan takaisinvirtaus, jossa ruokatorven ja mahalaukun välinen ”läppä” ei toimi kunnolla. Silloin lapsi kakoo ja oksentaa eikä ehkä saa tarpeeksi ruokaa. Myöhemmin sulkutoiminto usein korjautuu, ja vaiva katoaa normaalisti 1. ikävuoden jälkeen. Lisääntynyt oksentaminen voi olla myös merkkinä allergiasta tai heikosta sietokyvystä.
Kasvupäivät
Jos lapsi vaikuttaa joinain päivinä levottomalta ja melkein kyltymättömältä, hänellä saattaa olla ”kasvupäivä”. Lapsi kasvaa, ja näitä päiviä voi tulla tasaisin väliajoin. Kun lapsi saa rintaa useammin, myös äidin maidontuotanto lisääntyy vastaamaan lapsen ravinnontarvetta.
Iltaisin lapsi voi haluta aterian useammin, eikä hän ehkä tyydy maitoa saatuaankaan. Illalla rinnat tuottavat vähemmän maitoa, mutta maito on vastaavasti rasvaisempaa kuin päivällinen maito. Iltamaito sisältää enemmän maitorasvaa, joka antaa kasvua, tekee kylläisemmäksi ja edesauttaa yhtenäisempiä yöunia.
Mikäli äiti turvautuu iltaisin pullolisämaitoon, lapsi saa vähemmän rasvaista maitoa eikä maidontuotanto kehity samalla tavalla kuin siinä tapauksessa, että äiti imettäisi iltaisin lyhyin väliajoin.
Uni
Useimmat rintalapset tarvitsevat yösyöttöä varsinkin ensimmäisinä kuutena kuukautena. Jos lapsi nukkuu huonosti ja heräilee usein, se voi olla merkki nälästä. Huonoon uneen voi olla myös muita selityksiä. Hampaita voi olla tulossa, tai sitten kehitystä tapahtuu nopeasti lyhyenä ajanjaksona.
Lypsäminen
Jos imettävä äiti joutuu olemaan poissa lyhyen aikaa, voi olla viisasta lypsää maitoa suunnilleen siihen aikaan kun lapsella on tapana syödä. Maidontuotanto pysyy näin käynnissä.
Lisäravinto
Jos lapsi vaikuttaa nälkäiseltä tiheistä aterioista huolimatta ja osoittaa kiinnostusta muuhun ruokaan, se voi merkitä, että lapsi tarvitsee lisäravintoa. Jos äidinmaito ei riitä eikä kasvupäivien lisäyksellä ole toivottua tulosta, on alle nelikuukautiselle tarjottava vain äidinmaidonvastiketta, ei puuroa, velliä eikä mitään muuta. Jotta maidontuotanto pysyisi käynnissä, on tärkeää, että imetät joka aterialla ennen kuin annat lapselle vastiketta. Pidä huolta rinnan tyhjentymisestä.
On myös hyödyksi, jos annat lapselle mahdollisimman pieniä lisäravintoannoksia, koska paljosta vastikkeesta on se seuraus, että lapsi nukkuu pitempään. Silloin imetysten väli voi pidentyä, mikä vähentää maidontuotannon kiihoketta. Vastiketta on annettava riittävästi lapsen nukkumiseksi, joten aluksi tätä olisi ehkä hieman kokeiltava. Jos annat annoksen ennen yöunia, se on parempi antaa varhemmin iltapäivällä eikä juuri ennen nukkumaanmenoa, jottei iltaimetys loppuisi. Jos lapsi saa vastiketta silloin tällöin, se voidaan antaa kupista tai pillimukista. Jos annat vastiketta tuttipullosta, lapsi voi alkaa imeä rintaa väärällä tavalla, koska pullo ja rinta vaativat erilaista imemistekniikkaa.
Neljännen kuukauden jälkeen voit vähitellen antaa kiinteää ruokaa täydennykseksi tai åidinmaidonvastikkeen asemesta, jos lapsi tuntuu nälkäiseltä. Kysy asiasta neuvolan terveydenhoitajalta.
Täysimettävä nainen tuottaa keskimäärin 7,5 dl maitoa päivässä. Se vie energiaa, ja monien ruokahalu kasvaa tänä aikana.
Lue myös:
Hyvät ruokatottumukset luodaan kotona
Ravitsemusvinkkejä imettäville
Ruoka-allergiat ja -yliherkkyys
Lähteet:
Babies & toddlers | Women’s Weekly 2005
Graimes, nicola | Baby and toddler | Parragon 2004
Healthy Kids | Women’s Weekly 2007
Inge, Karen | Let’s eat right | Tandem Publishing 2004
Kids cooking | Women’s Weekly 2004 når “bare litt” er altfor mye… | Norges Astma- og Allergiforbund 1999
Vea, Margit | Hjemmelaget spedbarnsmat | Ex Libris 1999
Vea, Margit | Lettlaget barnemat | Cappelen 2002
Vea, Margit & lise Galaasen | Mat for barn! | Cappelen 2007
Hyödyllisiä verkkosivuja:
Allergia- ja astmaliitto www. allergia.com
Diabetesliitto www.diabetes.fi
Elintarviketurvallisuusvirasto www.evira.fi
Imetyksen tuki ry. www.imetys.fi
Kansanterveyslaitos www.ktl.fi
Keliakialiitto www.keliakialiitto.fi
Mannerheimin Lastensuojeluliitto www.mll.fi
