Viimeksi päivitetty 9.2.2010
 |
|
Aloittaako kiinteät vai eikö aloittaa? Kas siinä pulma! Lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo neuvoo vanhempia laittamaan jäitä hattuun.
|
”Toisin kuin YLE uutisoi, tutkimus pikemminkin tukee tämänhetkistä imetyssuositusta”, Salo kertoo heti alkajaisiksi.
Salon mukaan tutkijoiden esittämä teesi on seuraava: täysimetystä ei ole perusteltua pitkittää esimerkiksi perheessä todetun kohonneen allergiariskin takia.
”Tutkimus siis haastaa sellaisen suosituksen, että allergiariskin vähentämiseksi imettämistä tulisi jatkaa vähintään kuusi kuukautta. Lisäruoat voi aloittaa turvallisesti jo neljän kuukauden iässä”, Salo huomauttaa.
Pidempiä imetysaikoja
YLE:n uutisointi antaa sellaisen kuvan, että Suomessa täysimetysajat olisivat liian pitkiä. Näin asia ei kuitenkaan ole.
”Suomessa täysimetyksen kesto on lyhyt. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista äideistä täysimetti alle kaksi kuukautta ja yli puolet vauvoista sai lisäruokia jo ennen neljää ikäkuukautta. Käytännössä lisäruoat siis aloitetaan pikemminkin suositeltua aiemmin kuin liian myöhään”, Salo huomauttaa.
Neljän kuukauden kiinteiden aloitusraja ei kuitenkaan ole kiveen hakattu. Kiinteiden aloittamisessa pitäisi aina huomioida perheen ja lapsen kokonaistilanne yksilöllisesti.
”Jos esimerkiksi imetysvälit lyhenevät ja kasvussa on ongelmia, aloitetaan kiinteät aikaisemmin. Allergiariski on yksittäisen lapsen kohdalla sivuseikka”, Salo kertoo.
Imetyssuositus on monesta seikasta kiinni
Allergiariskit eivät ole ainoa syy pitkälle täysimetyssuositukselle. Kuuden kuukauden täysimetyssuositusta ei muuteta, vaikka allergioiden kannalta saattaa olla yhdentekevää imettääkö äiti neljä vai kuusikuukautta.
”Alun perin WHO sääti kuuden kuukauden täysimetyssuosituksen, kun imeväisiä kuoli Afrikassa vedellä laimennettuun äidinmaidonkorvikkeeseen. Kehitysmaissa suositus pelastaa edelleen henkiä. Länsimaissa kuuden kuukauden imetyssuosituksessa yhdistyy mm. anemia-, allergia-, diabetes,- kasvututkimuksien keskinäinen vertailu”, Salo kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa ravitsemussuosituksessa imetyksen hyötyvaikutuksiksi listataan puolestaan seuraavat seikat:
Rintamaidossa on lukuisia aineita, jotka suojaavat lasta esimerkiksi tulehdussairauksilta ja ripulilta. Maidon ravintosisältä vastaa lapsen tarvetta ja ravintoaineet ovat tehokkaasti imeytyvässä muodossa. Keskosilla imettäminen tukee hermoston kehittymistä. Imetys myös tukee synnytyksestä toipumista ja saattaa suojata äitiä munasarjasyövältä.
Imetystä rennoin rantein
”Monien väestötasolla todettavien riskien merkitykset ovat yksilötasolla varsin pieniä”, Salo sanoo.
Vaikka riskit eivät ole suuria, vanhemmat saattavat silti pohtia, minkä mittaisella täysimetyksellä lapsen sairausriskit saisi pienimmiksi.
”Asia on hyvin monimutkainen, joten tässä asiassa tuskin päästään koskaan absoluuttiseen totuuteen. Nyt käsiteltävässä tutkimuksessa täysimetyksen kesto ei ollut yhteydessä edes vasta-aineilla mitattavaan herkistymiseen”, Salo sanoo.
Koska suosituksessa yhdistyy kuitenkin lukuisat erilaiset seikat, ei voida vedenpitävästi sanoa, onko kuusi kuukautta täysimetystä riskittömämpi kuin neljä. Lapsen energiantarvetta täytyy myös tarkkailla jokaisen lapsen kohdalla erikseen.
”Minun viestini vanhemmille on tämä: ottakaa rennosti. Jos lapsi kasvaa hyvin, ei mitään kiirettä kiinteiden kanssa. Jos taas lapsen nälkä tai perheen hyvinvointi vaatii, annetaan lisäruokia”, Salo summaa.
Teksti: Jarkko Uro
Mistä tutkimuksessa on oikein kysymys?Pediatrics-lehdessä julkaistu tutkimus Age at the Introduction of Solid Foods During the First Year and Allergic Sensitization at Age 5 Years ei tutki allergiariskiä kuten YLE uutisoi vaan IgE-arvoja, jotka ovat vain väljästi yhteydessä allergioiden syntymiseen. IgE-tasot voivat liittyä allergian syntymiseen, sillä ne voivat kohota juuri ennen allergian puhkeamista. Suoraa yhteyttä ei kuitenkaan voida vetää IgE-arvojen ja allergiariskien välille. ”Mikään IgE-taso ei tarkoita allergiaa, jos lapsella ei ole oireita. Ohimenevä IgE-tasojen nousu lapsuudessa on varsin tavallista”, Salo huomauttaa. IgE-tason kohoamista seurataan tyypillisesti muissa tarkoituksissa. ”IgE-tasojen mittausta käytetään lähinnä atooppisen taipumuksen osoittamiseen osana astmadiagnoosia, tai ohjaamaan testattavien ruoka-aineiden valintaa ruoka-aineallergiaepäilyissä”, Salo sanoo. Mitä IgE-tasoja mittaamalla sitten pystyttiin osoittamaan kyseisessä tutkimuksessa? ”Tutkimus haastoi sen näkemyksen, että kuuden kuukauden täysimetys vähentäisi allergioita. Toisaalta suositusten mukaisen täysimetys ei myöskään lisäisi allergiaherkkyyttä”, Salo kertoo. Teksti: Jarkko Uro |
Tutustu YLE:n tiedeuutiseen:
Kiinteän ruuan myöhäinen aloitus vauvoille lisää allergian riskiä
Lue alkuperäinen tiedeartikkeli Pediatrics-lehdestä:
Age at the Introduction of Solid Foods During the First Year and Allergic Sensitization at Age 5 Years
Lisää tietoa imetyssuosituksesta:
THL: Imetyksen edistäminen Suomessa
STM: Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus
