Nimiäiset on lapsen nimenantojuhla heille, jotka eivät halua nimetä lastaan kirkollisin menoin ristiäisissä. Nimiäisissä juhlan muoto on vapaa. Lue myös, millaista Kaisan Onni-pojan nimiäisissä oli.

Viimeksi päivitetty 20.10.2022

Rituaalit eivät välttämättä ole uskonnollisia, mutta lapsen nimeämiseen liittyvä siirtymäriitti on ollut Suomessa pitkään ennen kaikkea uskonnollinen tapahtuma: ristiäisissä lapsi on saanut nimen lisäksi lapsi kasteen ja kutsun kotiseurakuntansa ja kirkon jäseneksi.

 

 

Tilanne on kuitenkin muuttunut paljon, sillä kasteen suosio on jo pitkään ollut laskussa. Vuonna 2021 kaikkiaan 49 594:stä Suomessa syntyneestä lapsesta evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi kastettiin vain 26 720 lasta eli hieman alle 54 prosenttia syntyneistä.

Nimiäiset on ”yliluonnollisesta riisuttu siirtymäriitti”

”Näen nimiäiset yliluonnollisesta riisuttuina siirtymäriitteinä. Sellaisena ne vertautuvat esimerkiksi buddhalaisissa maissa vietettäviin syntymäriitteihin”, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola sanoo.

Buddhalaisuuteen ei kuulu käsitystä jumalista, eikä Buddha opettanut rituaalimenoja.

”Silti buddhalaisissa maissa on kehitetty vakiintuneita menoja elämän eri taitekohtiin kuten syntymän, kuoleman ja aikuistumisen yhteyteen”, Ketola kertoo.

Nimenantojuhlaa eivät rajoita kaavamaiset käytännöt

Toisin kuin buddhalaisilla rituaaleilla, suomalaisilla nimiäisillä ei ole tiukkaa muotoa eikä niin kovin pitkiä perinteitäkään.

Rituaaleiksi puolestaan luokitellaan vakiintuneet ja perinteikkäät käytännöt, jotka pysyvät suhteellisen samankaltaisina ajan saatossa. Voiko siis nimiäisiä kutsua oikeaksi rituaaliksi?

”Kyllä nimiäisiä voidaan pitää nykyaikaisena rituaalina tai ainakin sellaisen esiasteena. Aikaa myöten nimiäiskäytännöille muodostuu todennäköisesti omia kaavoja ja perinteitä. Kulttuurisen valinnan prosessit vaikuttavat vääjäämättä siten, että perinteitä syntyy”, Ketola täsmentää.

Vapaavalintaista perinnettä

Nimiäiskäytännöt elävät hyvin vapaina perheiden juhlamakujen mukana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö juhla voisi olla perinteikäs.

”Usein suvussa on esimerkiksi kastemalja, jolla voi olla oma rooli myös nimiäisissä. Myös perinnekastemekkoja voidaan hyvin käyttää myös nimiäisissä”, maallisiin juhliin tietoa ja puhujapalveluita tarjoavan Pro-Seremoniat-palvelukeskuksen toiminnanjohtaja Anneli Aurejärvi-Karjalainen kertoo.

Kun vanhemmat kertovat, ettei lapsi saa kastetta, osa sukulaisista saattaa olla näreissään. Ketolan mukaan tämä johtuu nimiäisten vapaamuotoisuudesta.

”Ihmiset kaipaavat siirtymäriitteihin vaistomaisesti määrättyä traditionaalisuutta, joka sitoo yksilöitä itseään suurempiin kokonaisuuksiin, esivanhempiin. Kun kaava puuttuu, pelätään että yhteyttä ei synny”, Ketola sanoo.

Nimiäiset muistuttavat kuitenkin juhlallista kastetilaisuutta monilta osin. Epäilevät sukulaiset ovatkin joutuneet monesti syömään sanansa.

”On tyypillistä, että etukäteen kielteisesti suhtautuneet henkilöt tulevat juhlan jälkeen puristamaan puhujan kättä kyyneleet silmissä. Yleensä vastustaminen johtuu siitä, että henkilö ei ole aikaisemmin ollut nimiäisissä”, Aurejärvi-Karjalainen kertoo.

Näin vauvasta tuli Onni

Onnin elämässä nimenantojuhla oli merkittävä käännekohta. Ennen juhlia vanhemmat olivat sanoneet lastaan vauvaksi, vaikka lapsen nimi oli jo päätetty.

”Onni ei saanut nimeä silloin, kun täytimme papereita virastossa. Meille vauvasta tuli Onni vasta, kun kerroimme nimen läheisten ihmisten ympäröimänä”, Kaisa, 26, kertoo.

Kaisan mielestä nimiäistilaisuudesta tuli juhlava, vaikka tilaisuuteen ei yhdistetty uskonnollisia teemoja.

”Suvun kastemekko antoi juhlalle perinteikkyyttä. Mekkoon ei meillä liittynyt kristillistä symboliikkaa. Jälkikäteen ajattelimme sen edustaneen suvun jatkuvuutta”, Kaisa kertoo.

Kaisa oli myös tilannut Pro-Seremoniat-palvelukeskuksesta siviilikummitodistukset. Niiden allekirjoittaminen toi juhlalle arvokkuutta. Kaisa ei kuitenkaan näe nimeämisjuhlan väkinäistä muodollistamista tarpeellisena.

”Uuden elämän juhlistaminen on aina arvokas tilaisuus, vaikka itse juhla olisi kuinka epämuodollinen tai arkinen tahansa”, Kaisa summaa.

Lue myös:

Mitä mieltä olet artikkelista?  

TUTUSTU MYÖS