Tuoreet äidit eivät välttämättä ole aivan terävimmillään. Usein hajamielisyydestä syytetään imetysdementiaa. ”Muistamattomuus on monenlaisten eri tekijöiden vyyhti”, imetysasiantuntija Heta Kolanen kertoo.
Viimeksi päivitetty 19.8.2013
Tyypillinen esimerkki imetysdementiasta: Äiti menee kauppaan. Hän lastaa koriin tarvittavat ostokset, maksaa ne ja palaa kotiin, mutta jättää ostoksensa kassalle.
Usein hajamielisyydestä syytetään imetysdementiaa. Voisiko imettäjien kommellusten taustalla todella olla tämä mystinen muistisairaus?
Huonomuistisuuteen monia syitä
Imetysasiantuntija Heta Kolanen löytää monia syitä imettävien äitien huonomuistisuudelle.
”Muistamattomuus on monenlaisten eri tekijöiden vyyhti. Elämäntilanteeseen liittyvät syyt yhdistettynä hormonimuutoksiin ovat omiaan ruokkimaan äitien hajamielisyyttä. Etenkin ensimmäisen lapsen syntymä on suuri elämänmuutos, jonka sulattelu täyttää vanhempien ajatukset”, Kolanen sanoo.
Lue myös: Imettäjät ovat villipetoja
Hormonit tekevät hajamieliseksi
Yksi merkittävä hormonaalinen muutos on oksitosiinihormonin määrän lisääntyminen imettäjän veressä aina imetyksen yhteydessä.
”Oksitosiini on hyvän olon, yhteenliittymisen ja rauhoittumisen hormoni. Sen vaikutuksen alaisena olevat ihmiset eivät ole aivan yhtä tarkkaavaisia ja aktiivisia kuin muulloin”, Kolanen kertoo.
Sama hormoni saa aikaan rakastelunjälkeisen rauhallisen ja rennon olon. Kolasen mukaan oksitosiiniryöpyn saanut ihminen on tilassa, jota voi luonnehtia vastakohdaksi ”taistele tai pakene” reaktiolle. Rentoutunut ihminen on usein myös hieman huolimaton, mutta toisinaan hajamielisyydestä voi olla jopa hyötyä arjessa.
”Pieni lepohetki kaiken stressaamisen keskellä saattaa auttaa olemaan aktiivinen ja tarkkaavainen jossain toisessa tilanteessa”, Kolanen huomauttaa.
Lue myös: Tissi ei kelpaa
Ajatus ei kulje väsyneenä
Pikkulapsiaikaan liittyy paljon valvomista ja monta kertaa yössä tapahtuva imettäminen tekee nukkumisesta varsin katkonaista. Väsyneenä ihminen ei useinkaan ole parhaimmillaan keskittymistä vaativissa tehtävissä. Kun keitokseen lisätään vielä elämänmuutoksen mukanaan tuomat haasteet, alkaa soppa olla valmis.
”Väsymys vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja väsyneenä esimerkiksi päätöksenteko on vaikeaa. Lapsen saamiseen liittyvä elämänmuutos aiheuttaa usein myös stressiä, sillä siihen liittyy valtavasti uuden oppimista. Ihminen reagoi stressiin ja väsymykseen unohtelemalla asioita. Lisäksi, kun aivot työskentelevät uuden tiedon parissa, jotkin muut asiat saattavat unohtua”, Kolanen sanoo.
Unohtelu ei ole kuitenkaan vain imettävien äitien riesa, sillä stressi ja väsymys kuuluvat myös ei-imettävien äitien elämään. Kolasen mukaan imetysdementia onkin varsin harhaanjohtava käsite.
”Itse asiassa imetys on hyvä stressin lievittäjä juuri oksitosiinin erittymisen vuoksi. Imetys ei yksiselitteisesti aiheuta unohtelua, vaan asiaan vaikuttavat monet eri tekijät.”
Imetys saattaa siis jopa tuoda helpotusta muistioireiluun, koska se auttaa vähentämään stressiä.
Lue myös: Mistä on hyvät äidit tehty?
Toipuminen yksilöllistä
Jokainen äiti on yksilö, eikä muistiongelmien kestoa voi yksiselitteisesti arvioida.
”Toipuminen riippuu prosessoitavista asioista ja omista voimavaroista. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus ja monet erilaiset asiat vaikuttavat siihen, miten nopeasti palautuminen tapahtuu. Esimerkiksi parisuhdeongelmat tai ongelmat omassa jaksamisessa vaikuttavat suuresti muistamattomuuden kokemiseen”, Kolanen muistuttaa.
Ympäristö ei välttämättä huomaa unohtelua, vaikka äiti kokisi sen häiritsevän jokapäiväistä elämää. Taustalla vaikuttavat erityisesti äidin omat käsitykset hyvästä äitiydestä.
”Imetysdementia voi olla myös täysin subjektiivinen kokemus. Äiti saattaa vaatia itseltään liikaa ja tuntea itsensä huonomuistiseksi, kun kaikki langat eivät pysykään käsissä”, Kolanen sanoo.
Kolasen mukaan ei ole syytä kantaa liikaa huolta muistamattomuudesta.
”Pieni hajamielisyys ei ole vaarallista, sillä yleensä unohtelusta seuraa lähinnä koomisia tilanteita. Ainakaan lapsen puolesta ei tarvitse olla huolissaan. Luonto on järjestänyt asian siten, että äiti kiinnittää huomionsa jälkeläisensä tarpeisiin ja muut asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Jos muistamattomuus kuitenkin kaihertaa mieltä, asiasta kannattaa puhua esimerkiksi puolison kanssa tai neuvolassa.”
Lue myös: Ravitsemusvinkkejä imettäjälle
Muistiongelmat oire sairaudesta?
Joskus muistamattomuus saattaa viitata johonkin muuhun terveydelliseen ongelmaan.
”Kannattaa kiinnittää huomiota yleiseen mielialaan, sillä joskus muistamattomuus voi olla synnytyksenjälkeisen masennuksen oire. Tällöinkin neuvolassa puhuminen auttaa ja neuvolasta voidaan ohjata eteenpäin, jos tarvetta on”, Kolanen neuvoo.
Muistamattomuus imetysaikana on Kolasen mukaan yleistä. Varsinaista imetysdementiadiagnoosia äiti ei voi kuitenkaan Kolasen mukaan saada.
”En ole vielä urallani törmännyt imetysdementian lääketieteelliseen määritelmään”, Kolanen sanoo.
