Uuden tutkimuksen mukaan rintamaidosta saadut pitkäketjuiset rasvahapot tekevät lapsista älykkäämpiä.
Viimeksi päivitetty 11.10.2013
Äidin maito sisältää omega-3-rasvahappoja. Etenkin merellisestä ravinnosta äidinmaitoon päätynyt dokosaheksaeenihappo (DHA) on yhteydessä aivojen kehitykseen.
Bostonin lastensairaalan tutkijat mittasivat 1312 lapsen kognitiiviset kyvyt lasten ollessa 3- ja 7-vuotiaita. Lasten äidit ilmoittivat tutkijoille olivatko lapset saaneet rintamaitoa vai korviketta. Tutkimuksessa huomioitiin myös imetyksen pituus.
Lapsilta testattiin sanavaraston laajuutta, silmän ja käden yhteistyötä ja muistia. Tutkimuksessa selvisi, että pitkä imetys vaikutti juuri sanavaraston laajuuteen ja verbaaliseen älykkyyteen. Imetys ei kuitenkaan ollut yhteydessä lapsen muistin toimintaan.
Lue myös: Pilaako tuttipullo imetyksen?
Imetysajan ruokavaliolla väliä
Ihmiskeho ei pysty tuottamaan itse DHA-rasvahappoa. Rintamaidon hyvien rasvahappojen määrä riippuu äidin ruokavaliosta.
Imettävän äidin ruokavaliolla havaittiin olevan positiivinen vaikutus lapsen älykkyyteen. Jos äiti söi vähintään kaksi kala-ateriaa viikossa, hänen lapsensa sai paremmat tulokset testeissä.
Rasvahapot hyväksi myös sikiölle
Aivot kasvavat nopeasti 25. raskausviikon ja ensimmäisten elinkuukausien välisen ajan. Pitkäketjuiset n3-rasvahapot ovat välttämättömiä myös sikiön ja lapsen hermoston, näkökyvyn ja immuunijärjestelmän kehitykselle.
Jotta sikiön aivot kehittyisivät optimaaliseksi ihmisajattelun keskukseksi, lapsen täytyy saada riittävästä hyviä rasvahappoja. Kala on suositeltava ruokaaine myös odottavan äidin ruokavalioon. Kalalaji kannattaa kuitenkin valita huolella. Toiset petokalat (esimerkiksi suomalainen pyydetty hauki) sisältää paljon raskasmetalleja.
Tutkimus jukaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.
