Imetyksen sanotaan tukevan positiivisen äiti-lapsisuhteen kehittymistä. Hoivahormoni oksitosiinin kannalta imetys ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Oksitosiiniasiantuntija kertoo, miten hoivahormonia syntyy.
Viimeksi päivitetty 27.5.2013
”Usein ajatellaan, etteivät ihmiset ole pelkkien hormonien ohjaamia. Todennäköisesti hoivakäyttäytyminen vähenisi myös ihmisillä, jos oksitosiinin toiminta estettäisiin. Todennäköisesti vaikutus ei olisi niin totaalinen kuin eläimillä”, oksitosiinitutkimuksiin erikoistunut Susanna Hakonen Turun yliopistosta kertoo.
Oksitosiinitasoilla on kuitenkin vaikutus myös ihmiseen.
”On tutkittu, että oksitosiini vaikuttaa siihen, kuinka usein äidit ajattelevat lastaan. Miehillä oksitosiininenäsumutteen käyttäminen lisää empaattisuuden tunnetta”, Hakonen huomauttaa.
Lue myös: Helli, halaa, silitä
Imettäminen tapahtuu oksitosiinin vaikutuksesta
”Imetys nostaa oksitosiinitason nopeasti korkealle, mutta tasot palautuvat myös nopeasti takaisin. Imetyksen vaikutus oksitosiinitasoihin on hyvin lyhytaikainen”, Hakonen kertoo.
Oksitosiinia erittyy paljon imetettäessä, koska ilman oksitosiinihormonia maito ei nousisi. Kolikolla on myös kääntöpuoli. Jos äiti stressaa imettämisestä ja lapsen hoivaamisesta, hänen oksitosiinitasonsa jää alhaisemmaksi.
”Streessaamalla imetys ei välttämättä onnistu. Varsinkin suorituspaineet hankaloittavat imetystä”, Hakonen sanoo.
Äidin korkeampi oksitosiinitaso tosin laskee äidin stressiherkkyyttä.
”Eläinmaailmassa tiineenä olevat jyrsivät ovat vähemmän sterssiherkkiä. Myös loppuraskauden hehku saattaa olla peräisin oksitosiinista”, Hakonen sanoo.
Lue myös: Tissi ei kelpaa
Imettäjillä läheisempi äiti-lapsisuhde?
Hakosen mukaan suhde lapseen rakentuu kosketuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Eläinkokeissa on osoitettu, että poikasen helliminen nostaa emon oksitosiinireseptoreiden määrää aivoissa.
”Imetystapahtuma on todennäköisesti hyvin tärkeä äiti-lapsisuhteen kannalta, sillä imetykseen liittyy katsekontakti äidin ja lapsen välillä”, Hakonen sanoo.
Imetys on rauhallinen hetki. Siihen liittyy silittämistä ja muuta sanatonta viestintää.
”Itse imettäminen, maidon siirtyminen äidistä lapseen saattaa kuitenkin olla täysin toisarvoista äiti-lapsisuhteen muodostumisen kannalta”, Hakonen huomauttaa.
Hakonen ei muista kuulleensa vertailututkimuksesta, jossa tarkasteltaisiin keskimääräisiä oksitosiinieroja imettävillä ja pulloruokkivilla äideillä. Vaikka pieniä eroja olisi, on Hakosen mukaan kyseenalaista, olisiko niillä vaikutusta äidin hoivakäyttäytymiseen. Sekä hoivaamiseen että oksitosiinitasoihin vaikuttavat useat eri asiat.
”Alustavissa tutkimuksissa on havaittu, että isien ja äitien oksitosiinin määrä veressä nousee heidän leikkiessään ja ollessaan hellässä kosketuksessa lapsensa kanssa”, Hakonen kertoo.
Lue myös: Imetys ei tee hyvää äitiä
Enemmän kosketusta, enemmän oksitosiinia
”Eläinkokeiden valossa on todennäköistä, että mitä enemmän perheessä on ihokontaktia, sitä enemmän lapsella ja vanhemmilla on oksitosiinia veressä. Tiedetään myös, että kantoliinassa kantaminen rauhoittaa lasta ja lapsi saattaa nukahtaa paremmin liinassa”, Hakonen sanoo.
Onko sitterit ja lastenvaunut sitten heitettävä roskikseen? Onko vanhemmilla siis velvollisuus pitää lasta jatkuvassa ihokontaktissa?
”Ei ole tarkoituksenmukaista, että lapsi on koko aika kosketuksessa. Tärkeää on, että lapsi, isä ja äiti saavat kukin tarvitsemansa määrän läheisyyttä. Jos kuitenkin lapsi saa esimerkiksi äidin päihdekäytön takia vain vähän kosketuksia, ollaan hankalassa tilanteessa”, Hakonen sanoo.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kaltoinkohtelu lapsena johtaa alhaisiin oksitosiinitasoihin aikuisena.
”Näyttää siis siltä, että lapsuudenaikaiset tapahtumat ja äiti-lapsisuhde vaikuttavat aivojen kehittymiseen ja oksitosiinijärjestelmään”, Hakonen sanoo.
Lue myös: Mitä tehdä, kun imetys sattuu?
Parempi isä-lapsisuhde pulloruokinnalla?
”Isän oksitosiinitason kannalta ei ole eroa pitääkö isä vauvaa sylissä silitellen ja jutellen rauhallisesti vai antaako isä pulloruokaa vauvalle. Vauvan kannalta asia on monimutkaisempi. Vauva nauttii tietysti pullosta, sillä ihmisen mielestä syöminen on mukavaa”, Hakonen sanoo.
Hakonen ei kuitenkaan suosittele imettämisen suunnittelua isän pulloruokintamahdollisuuden mukaan.
”Pullon antaminen on mainio tapa osallistua vauvanhoitoon. Minusta ei kuitenkaan kannata jättää imettämättä isä-lapsisuhteen takia. Uskon, että läheisyys riittää nostamaan niin vauvan kuin isän oksitosiinitasoja ja luomaan lämpimän suhteen”, Hakonen summaa.
