Useimmiten syy lyhyeen päättyneeseen imetykseen on äidin epäluottamus oman kehon maidontuotantokykyä kohtaan. Puoliso voi tukea imetystä arvostamalla äidin ponnistuksia ja valamalla äitiin imetysluottamusta.
Viimeksi päivitetty 25.8.2015
Varaa äidille imetysaikaa
Imettäminen vie varsinkin ensimmäisten viikkojen aikana runsaasti aikaa. Vauvaa pitää imettää 8–12 kertaa päivässä ja yksi imetyskerta voi viedä jopa tunnin. Vauva tarvitsee myös runsasta ihokontaktia, jotta hän oppisi imemään ja jotta äidin maitotuotanto lähtisi käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla.
Ihokontakti säästää vauvan energiaa ensimmäisinä päivinä. Tässä tehtävässä myös puoliso voi auttaa pitämällä vauvaa ihokontaktissa.
Ensimmäisten viikkojen tiheä imetys sitoo äitiä. Kun puoliso ottaa välillä vauvan ihokontaktiin, äidin tilanne helpottuu. Äiti ehtii käydä vaikkapa lenkillä ja suihkussa. Puolison tarjoama hengähdyshetki on tärkeä henkireikä monelle vastasyntynyttä imettävälle äidille.
Puoliso tarjoilee äidin imetysajan menun
Ärtyneen tai uniongelmaisen vauvan oireet voivat johtua maidosta saadusta kofeiinista.
Imetysyhtälö tarkoittaa, ettei äiti ehdi tehdä ruokaa itselleen. Monipuolinen imetysajan ruokavalio on kuitenkin tärkeää. Erityisesti rintamaidon rasvan laatu ja vitamiinimäärät ovat suhteessa siihen, minkälaista ravintoa äiti saa.
- Kala, rypsiöljy ja rasvaiset kasvikset (esim. pähkinät, avokado) sisältävät hyviä omega-3-rasvahappoja. Hyvät rasvahapot edistävät lapsen vastustuskyvyn kehitystä.
- Monipuolinen ruokavalio saattaa ehkäistä allergioita. Lapsi tutustuu äidinmaidon kautta ympäröivän ruokakulttuurin aineksiin. Äidin kannattaakin syödä mahdollisimman monipuolisesti.
- Tuoreen suosituksen mukaan imettäville äideilleei suositella haukea, korvasientä, pellavansiemeniä, levävalmisteita eikä yrteistä valmistettuja ravintolisiä. Kofeiinisaantisuositus on imettäessä 200 mg eli kaksi kupillista päivässä. Alle nelikuisten vauvojen elimistöt poistavat kofeiinia aikuista hitaammin. Ärtyneen tai uniongelmaisen vauvan oireet voivat johtua maidosta saadusta kofeiinista.
(Suositukset: Erikoistutkija Heli Kuusipalo, THL)
Synnytyksen jälkeen äitiä saattaa vaivata vähäunisuus ja niin sanottu imetysdementia. Kun myös puolisolla on imetykseen liittyvää tietoa, perhe onnistuu imetyksessä varmemmin.
Tässä muistilista tärkeistä seikoista:
* Rintamaito on evoluution saatossa kehittynyt juuri ihmisvauvalle sopivaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että äidinmaito on helposti sulavaa ja monet sen ravintoaineista (esim. proteiini, rauta ja mineraalit) imeytyvät rintamaidosta täydellisemmin kuin korvikkeista. Äidinmaidon raudasta imeytyy 50–70%, lehmänmaidosta 10–30% ja korvikkeesta 5–10%.
* Täysimetyksen pituudeksi suositellaan 4–6 kk. Pitkä täysimetys vähentää vauvan infektiosairausriskiä. On myös havaittu, että imetetyillä lapsilla on pienempi riski sairastua diabetekseen tai ylipainoon.
* Äidinmaito sisältää runsaasti mikrobeja, jotka kehittävät lapsen vastustuskykyä ja tervettä suun ja suoliston mikrobikantaa. Äidinmaito lisää vauvan infektiosuojaa ja vähentää tulehdusreaktioita. Myös osittainen imetys muun ravinnon ohella hyödyttää lasta sekä ravitsemuksellisesti että puolustuskyvyn kehityksen kannalta.
* Psykologisesta näkökulmasta imetys edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta. Äidin kannalta imetys edistää synnytyksestä toipumista ja auttaa normaalipainon saavuttamisessa synnytyksen jälkeen ja vaikuttaa myönteisesti äidin terveyteen pitkällä aikavälillä.
* Korvikkeen antaminen vaarantaa imetyksen. Älkää antako korviketta lisämaitona, ellei lääkäri tai neuvola määrää sitä erikseen. Vauva saattaa viihtyä koko päivän rinnalla. Se ei tarkoita, että maito olisi käymässä vähiin. Korvikkeen juominen imetyksen ohessa vähentää äidinmaidontuotantoa.
* Imettäjän perhe säästää huomattavan määrän rahaa. Korvike maksaa. Imettäjä tarvitsee vain hieman lisäenergiaa.
Lisätietoa imetyksestä saa esimerkiksi Imetyksen tuki ry:n verkkosivuilta.
Artikkelia varten on haastateltu Imetyksen tuki ry:n koordinaattoreita Niina Mäkistä ja Anna Groundstroemiä ja imetyksen terveysvaikutuksia tutkinutta ravitsemustieteen dosenttia Maijaliisa Erkkolaa.
