Miehen hedelmällisyyden kannalta on oleellista, että siemennesteessä on riittävästi normaalimuotoisia ja hyvin liikkuvia siittiöitä. Siittiöiden on jaksettava uida emättimestä munanjohtimeen, jossa hedelmöittyminen tapahtuu.
Viimeksi päivitetty 21.5.2008
 |
|
Lapsettomuuden vuoksi tutkituista miehistä 4 prosentilla ei siemennesteestä löydy lainkaan siittiöitä.
|
Siemennestettä silmämääräisesti tarkastellen ei voi tietää, onko siinä siittiöitä vai ei vaan tarvitaan sperma-analyysi. Luonnollisesti myös yhdyntöjen onnistuminen, siemensyöksy emättimeen, on edellytys raskaudelle.
Siemennesteen laatuun vaikuttavat perussairaudet, lääkitykset, tupakointi, alkoholi, huumeet, ympäristön myrkyt ja anaboliset steroidit.
Sairastettu vaikea klamydiatulehdus voi aiheuttaa siementiehyiden tukkeutumisen. Sikotautiin liittynyt kivestulehdus voi tuhota kiveskudosta ja siittiötuotanto heikkenee. Vammat kiveksiin tai leikkaukset voivat vaurioittaa kiveskudosta samoin seurauksin.
Kiveksen suonikohju tai laskeutumaton kives leikkauksenkin jälkeen heikentää siittiötuotantoa. Edellä mainittuihin tilanteisiin voi liittyä myös siittiövasta-aineiden muodostuminen. Ne puolestaan heikentävät siittiöiden liikkumista.
Jos siittiöitä on siemennesteessä hyvin vähän, taustalta saattaa löytyä kromosomihäiriö, joka muutoin ei aiheuta miehelle terveysongelmia. Siittiöiden vähyys voi joissakin tapauksissa johtua hormonihäiriöstä.
Lapsettomuuden vuoksi tutkituista miehistä 4 prosentilla ei siemennesteestä löydy lainkaan siittiöitä. Suurimmalla osalla on synnynnäinen tausta, kiveksestä puuttuu siittiöitä muodostava kudos.
Heikentyneen siemennesteen tausta jää usein vaille selitystä ja näin ollen parantavaa hoitoa ei ole, mutta hedelmöityshoitojen kuten inseminaation, koeputkihedelmöityksen (IVF) tai mikrohedelmöityksen (ICSI) avulla raskaus on mahdollista saada alulle.
Lapsettomuuden taustalta kolmasosassa tapauksista syytä löytyy molemmista, sekä naisesta että miehestä. Kolmasosassa löytyy selittäviä tekijöitä vain naisesta ja kolmasosassa vain miehestä.
Teksti: Tuija Foudila
Lääketieteen lisensiaatti, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri
Felicitas-Klinikka
Lue myös:
