Vuoden 2014 suosituimmat nimet on julkaistu Virossa ja Ruotsissa. Sekaan mahtuu monia myös Suomessa suosittuja nimiä.
Viimeksi päivitetty 2.2.2015
Lähimaidemme vuoden 2014 suosituimpien nimien listassa kymmenen kärkeä pitävät Ruotsissa tytön nimistä Elsa, Alice, Maja, Agnes, Lilly, Olivia, Julia, Ebba, Linnea ja Molly.
Pojan nimistä suosituimpia Ruotsissa olivat Lucas, William, Oscar, Oliver, Liam, Elias, Hugo, Vincent, Charlie ja Alexander.
Virossa tytön nimistä suosituimpia olivat puolestaan Sofia, Eliise, Maria, Mia, Lisandra, Mirtel, Sandra, Emma, Laura ja Darja.
Pojille oli Virossa annettu eniten nimiä Rasmus, Artjom, Robin, Martin, Oliver, Romet, Sebastian, Robert, Artur ja Maksim.
Vuoden 2014 suosituimmat nimet Suomessa ovat Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkalan mukaan pitkälti samoja kuin edellisvuonna.
”Parissa vuodessa ei yleensä tapahdu kovin suuria muutoksia nimimuodissa, mutta viidessä vuodessa voi jo tulla paljonkin uusia nimiä muotiin”, Saarelma-Paukkala sanoo.
Vuoden 2013 suosituimmat nimet olivat Emma, Aino, Aada, Venla ja Sofia. Poikien nimistä vuonna 2013 suosituimmat olivat Onni, Elias, Leo, Oliver ja Eetu.
Lähemmässä tarkastelussa maiden listoista löytyy paljon samoja nimiä. Poikien nimistä esimerkiksi Hugo, Oliver ja Daniel löytyi kaikkien kolmen maan suosittujen nimien listalta. Tyttöjen nimistä esimerkiksi nimi Sofia, Maria ja Emma olivat suosittuja kaikissa maissa.
Nimiä Virosta ja Ruotsista Suomeen
”Viron ja Ruotsin suosituimmissa nimissä näkyy hyvin paljon samoja nimiä, jotka ovat olleet suosittuja myös Suomessa viime vuosina”, Saarelma-Paukkala kertoo.
Esimerkiksi Ruotsin suosituin tytön nimi Elsa on myös Suomen suosituimpien nimien listalla sijalla 36. Ruotsista on aina omaksuttu nimiä Suomeen.
”On aika todennäköistä, että nimi, joka on muodissa Ruotsissa tulee suosituksi myös Suomessa muutaman vuoden sisällä. Tämä tosin edellyttää, että nimi istuu hyvin suomalaiseen suuhun.”
Ruotsalaiskirjailija Astrid Lindgrenin satuhahmojen nimet ovat muodostuneet hyvin suosituiksi nimiksi myös Suomessa.
”Esimerkiksi Eemeli ja Ronja -nimisiä lapsia on Suomessa paljon.”
Lue myös: Voisiko mies imettää?
Viron ja Suomen nimistöissä paljon samaa
”Suomessa ja Virossa on perinteisesti annettu kielten samankaltaisuuden vuoksi paljon samoja nimiä. Virosta on myös tullut paljon työntekijöitä Suomeen, joten kulttuuriyhteyksiä on ollut. Tämä näkyy myös nimistössä”, Saarelma-Paukkala kertoo.
1800-luvulla kansallisaatteen nostaessa päätään Suomessa ja Virossa kehitettiin paljon kansallisesti omaleimaisia nimiä, joista toiset olivat suosittuja molemmissa maissa.
”Virosta Suomeen ovat tulleet esimerkiksi nimet Salme, Virve ja Sulevi.”
Virossa on ollut myös vahvana perinne antaa Venäjältä lainattuja nimiä. Venäläiset nimet ovat Suomessa ja Länsi-Euroopassa kuitenkin verrattain harvinaisia.
Lue myös: Uniikkinimi ei unohdu
Kansainvälisyys nimissä trendi
Aiemmin nimet olivat enemmän kansallisesti omaleimaisia kuin nykyään.
”Eurooppalainen nimimuoti on yhdenmukaistunut viime vuosikymmeninä. Ilmiöön taustalla on suurelta osin kansainvälinen populaarikulttuuri. Musiikki, verkkokulttuuri ja elokuvat vaikuttavat vahvasti nimimuotiin.”
Myös ihmisten liikkuvuus lisää moninaisten kulttuurivaikutteiden näkymistä lapsille annettavissa nimissä.
”Ihmiset matkustelevat, opiskelevat ja työskentelevät paljon ulkomailla ja perustavat kaksikulttuurisia perheitä. Joskus kahden kulttuurin perheessä valitaan tarkoituksella nimi, joka ei ole lähtöisin selkeästi kummankaan vanhemman kulttuurista. Tämä luo oman lisänsä nimenantotapoihin”, Saarelma-Paukkala sanoo.
Nimiä lainataan nykyään yhä enemmän suoraan muista maista. Kansainvälistymisen myötä viive kansainvälisten muotinimien omaksumisessa maasta toiseen on lyhentynyt. Nimi voi tulla muotiin monessa maassa samaan aikaan.
”Ylipäänsä nimimuoti yhdenmukaistuu Euroopassa ja se leviää aivan kuin muutkin muoti-ilmiöt. Ihmiset valitsevat kuitenkin sellaisia nimiä, jotka sopivat suomalaiseen äännerakenteeseen. Liian vaikeasti lausuttavia nimiä ei haluta antaa.”
Lue myös: Viisi vaikeaa äitityyppiä
Toisena trendinä luontonimet
Saarelma-Paukkalan mukaan kansanvälisten nimien lisäksi Suomessa kehitetään paljon uusia nimiä.
”Vahva trendi on antaa lapselle jostain suomenkielisestä sanasta johdettu nimi. Useimmiten nimet liittyvät jotenkin luontoon.”
Esimerkiksi uusi tytön nimi Lumi on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Pokien uusista nimistä esimerkiksi Sisua on annettu paljon etunimeksi. Myös kansallistaruston vanhat nimet ovat hyvin suosittuja
”Kalevalasta lähtöisin olevat nimet Aino ja Väinö ovat suosiossa”, Saarelma-Paukkala sanoo.
Lähteet: Väestörekisterikeskus, Viron sisäministeriö, Statistiska Centralbyrån
