Tutti voi aiheuttaa purentavikoja, ja tutista vierottaminen voi olla vaikeaa. Toisaalta tutti luo vauvalle turvaa ja voi parhaassa tapauksessa helpottaa koko perheen elämää. Mutta tarvitseeko vauva oikeasti tuttia? Vau.fi:n foorumilaiset kertovat omat tosielämän kokemuksensa tutista.
Viimeksi päivitetty 18.8.2014
”Meillä on kahden viikon ikäinen tyttö, emmekä ole vielä antaneet tuttia. Yritämme neuvolan suositusten mukaan jatkaa ainakin 1 kk ikään asti ilman ja tietysti senkin yli, jos menee vaivattomasti”, nimimerkki Miu-82 kirjoittaa.
Tiheän imun kausina tutittomuus on kuitenkin tehnyt Miu-82 mukaan tiukkaa.
”Muutama heikko hetki on ollut, kun en ole 3-4 tuntiin päässyt syömään, vessaan tai ylipäätään minnekään. Silloin on käynyt mielessä antaa tutti, jos vauva imee ihan huvikseen”, hän kertoo.
”Mutta tosiaan tarvitseeko vauva tuttia ja jos niin miksi? En tiedä miksi sitä pitäisi antaa, jos lapsi pärjää ilmankin”, Miu-82 pohtii.
Niin. Tarviitseeko vauva oikeasti tuttia?
Lue myös: Tutti luo turvaa
”Helpottaa kaikkien perheenjäsenten elämää”
Tutin käytössä on selvästi sekä hyviä että huonoja puolia, ja mielipide tuteista on monesti jakautunut kahtia. Joko kannatetaan tutin käyttöä tai ollaan vastaan. Vau.fi:n foorumilla monet äideistä kertovat, että eivät olisi halunneet antaa vauvalle tuttia ollenkaan, mutta kuinka sitten kävikään?
Nimimerkki Lele kirjoittaa, että heillä tutittomuus sujui pitkään hyvin – siihen asti, kun vauvalle alkoi tulla jatkuvaa ähkyä ja pulauttelua. Vauva tahtoi koko ajan rinnalle, vaikka ei olisikaan ollut nälkäinen. Neuvolassa Lelelle suositeltiin, että hän antaisi vauvalle tissin sijaan välillä tuttia.
”Sillähän ongelma katosi. Ei se kuitenkaan ole mikään tuttiaddikti. Se syö tuttia vain niinä öinä kun on vähän levotonta, ja joskus päikkäreillä. Ei ikinä valveilla ollessaan”, Lele kirjoittaa.
”Mun mielestä tuo riippuu vähän lapsesta ja myös vanhemmista, pärjääkö ilman tuttia. Toisilla vauvoilla on kovempi imuntarve kuin toisilla”, Margeliini toteaa.
”Haluaako äiti sitten itse toimia vauvan huvituttina vai ei, jos sellainen kovan imun vauva sattuu tulemaan? Jos taas vauvalle antaa tutin, niin onko valmis käymään läpi mahdollisen ’taistelun’ tutista vieroittaessa?” hän kysyy.
Margeliinikaan ei itse olisi halunnut antaa lapselleen tuttia, mutta toisin kävi.
”Meille syntyi oikein kovan imutehon omaava neiti, jonka kädet löysivät tiensä suuhun vajaan kolme kuukauden iässä. Ja tyttö selvästi käytti sitä käsien imeskelyä rauhoittuakseen ja nukahtaakseen. Siinä vaiheessa muuttui meikäläisen mielipide tutista, kun sain kerta toisensa jälkeen olla kiskomassa niitä tytön käsiä pois suusta ja piti oikein opettaa tyttö syömään tuttia”, hän kertoo.
Margeliini ei pidäkään tuttia mitenkään huonona asiana.
”Mun mielestä se hyvin toimiessaan helpottaa meidän kaikkien perheenjäsenten elämää.”
Lue myös: Tutti teipattiin vauvan suuhun
”Turhaa meuhkata tutista”
”Mun mielestä tutti on ollu ihan mahtava juttu. Se rauhottaa ja loduttaa pikkusta. Yölläkin jos herää, niin tutti vain suuhun ja jatkaa unia”, Manda90 iloitsee.
”Tähän ei mielestäni ole yhtä oikeaa vastausta”, Youngwoman puolestaan pohtii.
”Itse sain synnytyksessä pahat repeämät ja tikkejä oli koko alapää täynnä. Olin seuraavat 2 viikkoa niin kipeä, että kävely, istuminen, makaaminen, vessassa käynti ja aivan kaikki tuottivat niin suurta kipua että itketti. Sairaalassa olin vauvan kanssa viikon verran ja öisin sain unta ainoastaan todella vahvojen kipulääkkeiden ansiosta”, hän kertaa vauva-ajan alkua.
Youngwomanin pojalla oli kova imemisen tarve, ja poika suostui nukahtamaan rinnalle. Hirveä huuto alkoi heti, kun nukkuvan lapsen yritti siirtää pois rinnalta.
”Kyse ei ollut siitä että lapsella olisi ollut nälkä”, Youngwoman toteaa.
”Tätä jatkui pari päivää jonka jälkeen pyysin hoitajilta kokeeksi tuttia. Imetin poikaa normaalisti noin tunnin, laitoin sänkyyn ja jälleen hän heräsi heti. Kun annoin tutin, poika nukkui 4 tuntia, jonka jälkee heräsi syömään”, hän kertoo tyytyväisenä.
Nimimerkki eyewink kertoo, että hänen lapsensa on syönyt tuttia jo sairaalasta lähtien, ja heillä ollaan tuttiin tyytyväisiä.
”Tytyllä on ollut ihan hirveä imemistarve alusta asti, eikä mun kärsivällisyys riitä siihen että istun tissi vauvan suussa tunnin välein. Sitäpaitsi nykyään tulee niin hirmuna maitoa, että tyty alkaa kiemurtelemaan imiessään, ja tulkitsen sen niin, että ’minuun ei mahdu enempää’, joten otan tissin irti ja työnnän tutin tilalle. Imeminen jatkuu mutta kiemurtelu loppuu ja tyty on tyytyväinen”, hän kertoo.
”Eli meidän tytyn imemisen tarve on suurempi kuin vatsan tilavuus, jos sen näin voisi ilmaista. Mielestäni siis turhaan meuhkataan tuosta tutin käyttämisestä, kyllä sen ite tietää tarviiko sitä vai ei, sanon minä”, eyewink toteaa.
Entä sitten, kun tutista pitäisi luopua?
”Mun esikoinen sai synnärillä heti tokana yönä tutin suuhunsa, kätilön antaman. Luultiin miehen kanssa, että siitä tutista luopuminen tulisi olemaan kauhea paikka, mutta viikko 2-vuotissynttäreitten jälkeen poika oli purrut viimisenkin tutin rikki, joka heitettiin roskiin ja tokaistiin vain, että ’tutti meni rikki'”, KoNttu kertaa.
”Kerran poika taisi pyytää illalla tuttia, ja kun sanottiin että ei ole, niin meni kyllä ihan tyytyväisenä nukkumaan ja nukkui koko yön ilman heräilyä.”
Lue myös: Jäähyväiset tutille
”Vauva pärjää ilmankin – eri asia on, pärjääkö vanhemmat”
”Me tehtiin sama juttu (kuin Miu-82), ei tuttia ensimmäiseen kuuteen viikkoon, ja hyvä niin, imuotteen kanssa oli muutenkin ongelmia. Tyttö on alusta pitäen ollut sellainen tissi suussa nukkuja, että jossain vaiheessa sitten yritettiin tarjota tuttia, mutta ei. Mikään tutti mitä kokeiltiin, ei maistunut”, Minttuliina kirjoittaa.
”Nykyään nukun edelleen 7-kuisen kanssa päiväunet (nukkuu siis tissi suussa tai toinen vaihtoehto on kantoliinassa), enkä koe sitä ongelmaksi, mutta ymmärrän, että joku muu voisi kokea ja useampilapsisessa perheesä taitaisi olla ihan mahdottomuus”, hän pohtii.
Minttuliina toteaa, että vauvalla ei ole mitään synnynnäistä tutintarvetta, mutta joillakin vauvoilla imemisen tarve voi olla kova.
”Ja jos se imemisentarve on kova, niin joko vietät suuren osan ajastasi imukappaleena tai annat tutin”, hän toteaa.
Jotkut vauvat tosiaan eivät huoli tuttia ollenkaan.
”Meillä tuo nappula ei ikinä huolinut tuttia. Pari kertaa se tutti oli suussa, mutta itse imemistä ei tapahtunut. Kovasti opeteltiin, mutta tuloksena yökkäilyä ja kakomista. Ajattelin sitten luovuttaa”, Tappura kirjoittaa.
”Olihan siinä tosiaan se plussa ettei tarvinut ikinä vieroittaa tutista, mutta rinnalta olikin sitten vaikeampi vieroittaa”, hän kertaa.
Käytetäänkö teillä tuttia?
Lue lisää kokemuksia ja osallistu keskusteluun: Tarvitseeko vauva tuttia?
