Lapsen piirtämä ihmishahmo on yksilöllinen taideteos. Se voi lisäksi antaa katsojalle lapsesta monenlaista tietoa. Brittitutkimuksen mukaan lapsen piirustus paljastaa jotain myös lapsen älykkyydestä. Suomalaisasiantuntija suhtautuu tuloksiin varauksella.

Viimeksi päivitetty 29.8.2023

Harvassa ovat lapset, jotka eivät pitäisi piirtämisestä! Sen lisäksi, että piirtäminen on hauskaa, se voi paljastaa paljon lapsesta, hänen taidoistaan ja kehityksen vaiheesta.

 



 

Mitä kaikkea piirustustehtävillä selvitetään neuvolassa? Entä onko perää väitteessä, että lasten piirrosten perusteella voidaan päätellä jotain heidän älykkyydestään?

Kehityspsykologian professori Kaisa Aunola kertoo, että lasten ihmispiirrokset kehittyvät yleensä saman kaavan mukaan.

”Ensin lapset piirtävät pään ja siitä lähtevät alaraajat. Noin 3–4-vuotiaana lapsi piirtää ihmishahmolle silmät ja 5–6 vuoden ikäinen lapsi lisää kuviin myös kädet. Vartalo ilmestyy piirroksiin hieman myöhemmin”, Aunola kertoo.

Yksilölliset erot lasten kesken ovat suuria ja saman ikäiset lapset voivat piirtää hyvinkin eri tasoisesti

Iän karttuessa yksityiskohtien määrä piirroksissa lisääntyy.

”Viisivuotiaan lapsen odotetaan osaavan piirtää ihmishahmolle jo vähintään viisi osaa. Yleisimmin piirroksilta löytyy pää, jalat, kädet, silmät ja suu. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria ja saman ikäiset lapset voivat piirtää hyvinkin eri tasoisesti”, Aunola sanoo.

Onko hyvä piirtäjä myös älykäs?

Brittitutkimuksen mukaan piirustustaidot ja älykkyys kulkevat käsi kädessä. Lontoolaisen King’s Collegen tutkijat uskovat, että etenkin lasten ihmispiirustukset kertovat heidän älykkyydestään.

Tutkimukseen osallistui 15 504 lasta. Lasten ihmispiirrokset pisteytettiin skaalalla 0–12. Mitä enemmän yksityiskohtia lapsi oli piirtänyt oikeille paikoilleen, sitä suuremman pistemäärän lapsi sai tehtävästä.

Nelivuotiaina yksityiskohtaisia piirustuksia piirtäneet suoriutuivat älykkyystesteissä erityisen hyvin vielä kymmenen vuotta myöhemmin.

Tutkimuksessa havainnoitiin esimerkiksi sitä, löytyikö piirroksilta kaikki ruumiinosat ja oliko esimerkiksi sormia oikea määrä. Samalla lapsille tehtiin verbaalinen ja ei-verbaalinen älykkyystesti.

Korkea pistemäärä piirrostestissä merkitsi usein myös hyvää tulosta älykkyystesteissä. Tutkimuksessa havaittiin, että nelivuotiaina yksityiskohtaisia piirustuksia piirtäneet suoriutuivat älykkyystesteissä erityisen hyvin vielä kymmenen vuotta myöhemmin.

Vain pieni osa selittyy älykkyydellä

Aunolan mukaan yksityiskohtien piirtäminen heijastaa sitä, miten lapsi havainnoi maailmaa. Aunola kuitenkin tyrmää suoraviivaisen yhteyden vetämisen lapsen älykkyyden ja piirtämistaidon välille.

”Ihmispiirustuksen yksityiskohtaisuus korreloi jonkin verran älykkyyden kanssa. On kuitenkin erityisen tärkeää pitää mielessä, että tämä yhteys on suhteellisen pieni. Vain noin 10 prosenttia piirustusten yksityiskohtaisuudesta selittyy älykkyydellä”, Aunola selventää.

Piirustuksissa esiintyvien yksityiskohtien määrään vaikuttavat hyvin monet tekijät.

Pelkistettyjä tikku-ukkoja raapustelevan lapsen vanhempien ei siis tarvitse olla huolissaan lapsensa älyllisestä kehityksestä.

”Piirustuksissa esiintyvien yksityiskohtien määrään vaikuttavat hyvin monet tekijät. Esimerkiksi lapsen motivaatio, harjaantuminen ja motoriset taidot vaikuttavat erittäin vahvasti siihen, millaisia piirroksia lapsi tekee”, Aunola sanoo.

Tytöt poikia tarkempia

Myös sukupuolen on huomattu vaikuttavan lasten piirroksiin.

”Tytöt kulkevat hienomotorisessa kehityksessä hieman poikien edellä ja tämä näkyy esimerkiksi leikki-ikäisten lasten piirroksissa.”

Monissa lapsen kehitystä kartoittavissa testeissä arvioidaan erityisesti ihmishahmojen piirtämistä.

Pojille on usein ominaisempaa piirtää kuvia esimerkiksi autoista. Nämä piirrokset voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia.

”Tutkimuksissa tulee toistuvasti esiin, että tytöt piirtävät ihmishahmoille enemmän yksityiskohtia kuin pojat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tytöt olisivat poikia älykkäämpiä. Tytöt vain piirtävät enemmän ihmishahmoja, kuin pojat”, Aunola toteaa.

Pojille on usein ominaisempaa piirtää kuvia esimerkiksi autoista. Nämä piirrokset voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia.

Piirrostestejä myös Suomessa

Lasten kehitystä seurataan ihmispiirrosten avulla myös Suomen neuvoloissa. Lapsia pyydetään neuvolassa piirtämään omakuva. Piirrokset voivat antaa lapsesta monenlaista tietoa.

”Jos piirrokselta puuttuu esimerkiksi suu, lapselta kysytään, millä hän syö ja puhuu. Usein lapsi piirtää silloin kuvaan puuttuvan suun. Jos lapsi ei tunnu lainkaan hahmottavan, millä ihminen syö tai mihin kohtaan suu ihmispiirustuksessa kuuluu, asiaa voidaan tutkia tarkemmin”, Aunola kertoo.

Mikäli piirtäminen ei onnistu lainkaan, se voi antaa viitteitä mahdollisista ongelmista kehityksessä.

Hahmottamiskyvyn lisäksi omakuvat heijastavat esimerkiksi lapsen tunnetiloja. Itsensä hyvin surulliseksi piirtävän lapsen kanssa voidaankin keskustella siitä, tunteeko hän itsensä surulliseksi.

Mikäli piirtäminen ei onnistu lainkaan, se voi antaa viitteitä mahdollisista ongelmista kehityksessä.

”Yhden piirroksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa paljonkaan lapsen kehityksestä, vaan neuvolassakin katsotaan aina kokonaisuutta”, Aunola sanoo.

Kannattaako piirustustaitoa harjoituttaa?

Tutkimuksissa on havaittu yhteys hienomotoriikan kehityksen ja kielenoppimisen välillä. Oikeanlaiset hienomotoriset harjoitteet voivatkin tukea oppimisen ongelmista kärsivien lasten kokonaiskehitystä. Älykkyyttä piirrosharjoituksilla ei kuitenkaan voi lisätä.

Liiallisella hoputtamisella lähinnä tukahdutetaan lapsen halu käyttää luovuuttaan piirtämiseen.

”Missään nimessä vanhempien ei pidä alkaa painostaa vastahakoista lasta piirtämään enemmän. Lapsilla on herkkyyskausia, jolloin lapsi omaksuu tietynlaisia taitoja helpommin. Innostus piirtämiseen voi syttyä yllättäen sopivalla herkkyyskaudella”, Aunola sanoo.

Vanhempien tehtävä lapsensa kehityksen tukijoina on luoda lapsilleen mahdollistava ympäristö.

”Vanhemmat voivat pitää lapsen ulottuvilla piirustusvälineitä, jotta lapsella on mahdollisuus piirtää niin halutessaan. Liiallisella hoputtamisella lähinnä tukahdutetaan lapsen halu käyttää luovuuttaan piirtämiseen”, Aunola muistuttaa.

Lähde: King’s College London: Children’s drawings indicate later intelligence

Mitä mieltä olet artikkelista?