Lapsen sokerittomaan ruokavalioon kuuluva melonikakku herätti keskustelua Vauva-foorumilla. Toiset ovat sitä mieltä, että lapsella pitää olla perinteinen sokerikermakakkua synttäripäivänään. Mitä mieltä sinä olet? Äänestysmahdollisuus löytyy jutun lopusta.
Viimeksi päivitetty 5.5.2015
Kun Hanna Stolt valmisti 3-vuotiaan lapsensa synttärikakuksi hienon melonikookoskermakakun ja kirjoitti kakusta jutun Gurmee-ruokablogiinsa, hän ei olisi voinut arvata minkälainen pallo blogimerkinnästä lähti pyörimään. Melonikakku nimittäin jakoi Suomen kahtia.
Ensin Vauva-foorumilla melonikakkua haukuttiin ja samalla ylistettiin.
”Monet tekevät oletuksia siitä, mitä meillä syödään. Toiset olettivat, että meillä kielletään ja estetään lapselta nautinnot. Tämä ei kuitenkaan ole meidän kokemuksemme. Asia on päinvastoin: molemmat lapset ovat olleet tyytyväisiä meidän tarjoamiimme ruokiin ja herkkuihin”, Stolt vastaa hänelle esitettyihin syytöksiin.
Foorumikeskustelun innoittama Iltalehti kirjoitti melonikakkukohusta lehtijutun. Tulokset näkyivät niin Stoltin saaman palautteen määrässä kuin myös hänen bloginsa kävijämäärissä.
Lue myös: Unohda lautanen tyhjäksi -ajattelu
”Emme tee sokerittomuudesta numeroa”
Melonikakku ei ollut hienosta ulkonäöstä huolimatta synttärikutsujen suosikkiruoka. Lapset pitivät enemmän hienosti koristelluista kasviskupeista. Kutsuilla oli tarjolla myös mm. prinsessakakkua ja mustikkapiirakkaa.
Sokerikakkuja ei Stoltin mukaan kielletty lapsilta.
”Lapseni eivät tiedä, miltä esimerkiksi mustikkapiirakka maistuu, kun emme ole sitä alunperinkään tarjonneet heille. Lapsemme ovat saaneet esimerkiksi taatelia tai hedelmää jälkiruuaksi. Heidän ei ole tarvinnut katsella vierestä, kun muut syövät jälkiruokaa”, Stolt kertoo.
Entäpä sitten kaverisynttäreillä? Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan tee sokerittomia kakkuja.
”Huolehdimme, että lapsi syö riittävästi terveellisempiä vaihtoehtoja. Sen jälkeen hän saa maistaa muita herkkuja. Emme kuitenkaan lähde tuputtamaan sokeripitoisia ruokia hänelle, emmekä tee sokerittomuudesta numeroa”, Stolt summaa.
Lue myös: Sokeri vie vauvan kivulta terän
Opeta lapselle monipuolinen ruokavalio
Ravitsemusasiantuntija Aino-Maija Elorannan melonikakun idea on mainio.
”Tämä on oikein hyvä idea. Lapsille on hyvä opettaa, että muutkin ruoat kuin vain sokeriset herkut, vaikkapa lämmin leipä, tuoreet mansikat tai vesimeloni, ovat hyviä”, Eloranta kertoo.
Lapset syövät tällä hetkellä Suomessa liian paljon sokeria. Mitä suuremmassa määrin lapsen ruokavalio koostuu sokerista, sitä vähemmän lapsi saa oikeasti tärkeitä ravintoaineita.
Tiedetään myös, että aikuiset syövät samankaltaista ruokaa kuin mitä ovat saaneet lapsena. Lapsien onkin tärkeää totutella monipuoliseen ruokavalioon, joka sisältää runsaasti kasviksia. Terveelliset makutottumukset heijastuvat aikuisiän ruokavalioon.
Lapsen runsaasta sokerin saannista voi olla myös välitöntä haittaa.
”Mitä enemmän lapsi saa sokeria, sitä vähemmän ruokavalioon mahtuu kasvulle ja kehitykselle tärkeitä ravintoaineita. Suurempi sokerinsaanti on yhdistetty suomalaislapsilla mm. pienempään kuidun, E-vitamiinin, kalsiumin, raudan ja sinkin saantiin”, Eloranta huomauttaa.
Suosituksen mukaan lapsen energian saannista saisi olla korkeintaan 10 prosenttia sokereita. Keskimäärin lasten ruokavalion energiamäärästä 12 prosenttia on sokereita. Sokerin saannissa on huomattavia eroja. Toisilla energian saannista jopa 20 prosenttia on sokereita.
Lue myös: Kenen ruokavalio on epäterveellinen? Vertailussa vegaani-, limsa- ja lihaperhe
Arkivalinnat tärkeimpiä
Vaikka melonikakku onkin hyvä ajatus lapsen herkuttelu- ja makutottumuksien kannalta, useiden perheiden sokeriongelmaa melonikakku ei pelastaisi.
Monet lapsille suunnatuista tuotteista sisältävät huomattavan määrän sokereita. Esimerkiksi jugurtteja, viilejä ja vanukkaita syömällä ja mehuja juomalla sokerimäärät ovat nopeasti liian suuret. Jos tähän vielä lisää karkki-, limu- ja kakkuherkut päälle, ollaan ongelmissa.
Eloranta pyytääkin vanhempia kiinnittämään huomiota etenkin lasten päivittäisiin välipaloihin.
”Suomalaislasten sokerinsaannista kaksi kolmasosaa tulee välipaloista. Välipala on lapsille tärkeä ateria, mutta sen ravitsemuksellisessa laadussa on viilattavaa. Hyvä välipala voi olla esimerkiksi tavallinen leipäpala ja juomana vettä tai maitoa. Erityisiä välipalatuotteita, -patukoita, -juomia tai -keksejä ei tarvita.”
Lue myös: Korvikkeesta diabetes?
Herkuttelu ei ole kiellettyä – siihen pitää vain kiinnittää huomiota
Mikään suositus ei kiellä lapsia herkuttelemasta vaikkapa pienellä jälkiruualla päivittäin tai syömästä esimerkiksi pientä määrää karkkeja karkkipäivinä.
”Kun arkiruoista saadaan kohtuullisesti sokeria, juhlapäivinä voi herkutella huolettomammin. Sokerin nollakäyttöön ei tarvitse pyrkiä. Lapsen ruokavaliossa saa olla herkkuja, mutta herkuttelussa kannattaa muistaa kohtuullisuus. On varottava, ettei siirrä lapseen toimintatapaa, jossa ensin kieltäydytään, sitten mässäillään kohtuuttomasti ja lopulta podetaan huonoa omaatuntoa herkuttelusta.”
Pitää myös pohtia, kuinka monta herkkujuhlapäivää viikkoon mahtuu? Laajan kaveripiirin omaavalla lapselle saattaa olla runsaasti synttärikutsuja. Toisissa perheissä myös koko viikonloppu on herkkupäivää.
Eloranta kehottaakin pohtimaan: onko herkkujuhla todella erikoistapaus vai onko lapsen arki pelkkää kakkukutsua?
Vesimelonikakun paranneltu resepti
