Suurin osa suomalaislapsista saa rokotusohjelman mukaiset pistokset. Toiset jättävät kuitenkin rokotukset ottamatta rokotuksien aiheuttamien haittavaikutuksien ja harvinaisien rokotevammojen pelossa. Tutustu juttuun, ja päätä itse, kannattaako lapsesi rokotuttaa.
Viimeksi päivitetty 6.2.2014
”Rokotukset ovat vapaaehtoisia. Hyödyt ja haitat on punnittava yksilö- ja väestötasolla”, THL:n rokoteturvallisuusasioista vastaava asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo sanoo.
Väestötasolla rokotteet antavat mittavan suojan sairaalahoitoa vaativia tauteja vastaan. Yhteiskunnan tasolla voidaan puhua säästöistä terveydenhoitojärjestelmässä. Monet pitävätkin lasten rokottamista kansalaisvelvoitteena.
Yksilötasolla rokotteet antavat suojaa vakavia tauteja, niiden aiheuttamia pitkäaikaisvammoja ja kuolemia vastaan. Osa näistä taudeista on äärimmäisen harvinaisia Suomessa.
”Tämän päivän vanhemmat eivät ole nähneet rokotuksin ehkäistäviä tauteja ja niiden aiheuttamia komplikaatioita. On ymmärrettävää, että kysymykset rokottamisen tarpeellisuudesta nousevat esiin. Kun pelkoa taudista ei enää ole, kiinnittyy huomio rokotuksen todellisiin tai epäiltyihin riskeihin”, Elonsalo huomauttaa.
Koska taudit eivät ole käsinkosketeltava uhka, toiset vanhemmat pelkäävät ennen kaikkea rokotteiden haittavaikutuksia. Tämä pelko ei ole täysin perusteetonta. Rokotteen ottaminen sisältää aina jonkinlaisen riskin. On kuitenkin syytä muistaa, että vakavat seuraukset ovat erittäin harvinaisia.
Rokottamisen hyödyt
”Suomesta on käytännössä hävitetty useita aiemmin meillä kotoperäisinä esiintyneitä tauteja. Tällaisia ovat esimerkiksi polio ja kurkkumätä. Viimeisen 15–20 vuoden aikana Suomessa on todettu enää vain joitakin satunnaisia sikotauti-, vihurirokko- ja tuhkarokkotapauksia tai Hib-bakteerin aiheuttamia vakavia tulehduksia”, Elonsalo kehuu rokotusohjelman tehoa.
Tuhkarokko, vihurirokko, kurkkumätä, polio ja sikotauti voivat kaikki johtaa lapsen kuolemaan. Melkein sukupuuttoon hävitetty polio oli aikoinaan erityisen vaarallinen. Taudin sairastaneista lapsista yksi lapsi 400:sta saa halvausoireita. Oireita saaneista noin puolet selviävät ilman pysyviä vammoja. Loput vammautuvat tai kuolevat.
”Yllä mainituilla taudeilla on myös erilaisia jälkitauteja tai pitkäaikaisseurauksia. Sikotauti voi aiheuttaa aivokalvo- tai aivotulehduksen tai viedä miehen hedelmällisyyden. Vihurirokko voi puolestaan aiheuttaa sikiövaurioita ja johtaa kehitysvammaisuuteen. Tuhkarokko voi aiheuttaa akuutin aivotulehdukseen, josta voi jäädä pysyviä vammoja edellyttäen, että ensin selviää hengissä siitä”, Elonsalo kertoo.
On myös mahdollista, että tuhkarokko aiheuttaa piilevän keskushermostotulehduksen, joka johtaa vammautumiseen ja kuolemaan vasta 7–15 vuoden päästä rokon sairastamisesta. Ennen kattavia rokotuksia Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin yksi keskushermostotulehdus ja kolme tuhkarokkokuolemaa.
”Kukaan ei halua näitä tauteja takaisin. Kurkkumädässä nielu on täynnä mätää ja hengitys vaikeutuu. Sen aiheuttaja bakteeri erittää myös hermostomyrkkyä, joka vaurioittaa elimistöä. Jos on puolestaan nähnyt kuvia polion aiheuttaman hengityshalvauksen hoidossa käytetystä rautakeuhkoista tai muistaa, että keskimäärin 150 pikkulasta sairastui vuosittain Hib-bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen ennen laajamittaisia rokotuksia, tietää, mitä todella olemme voittaneet”, Elonsalo sanoo.
Myös muut rokotusohjelmalla suojatut taudit aiheuttavat erilaisia riskejä. Esimerkiksi jäykkäkouristus on hengenvaarallinen tila. Tartunta saadaan suoraan maaperästä, joten muiden ottamat rokotukset eivät suojaa lasta jäykkäkouristukselta.
”Pneumokokit puolestaan aiheuttivat sairaalahoitoon johtavan vakavan infektion keskimäärin sadalle pikkulapselle vuosittain ennen kuin pneumokokkirokote otettiin rokotusohjelmaan”, Elonsalo muistuttaa.
Turhia rokotuksia?
Kausi-influenssarokotusta otetaan lapsille melko vähän turhan rokottamisen pelossa. Elonsalo suosittelee kuitenkin ottamaan rokotteen.
”Pikkulasten influenssan jälkitaudit, kuten korvatulehdukset ovat yleisiä. Keuhkokuumetta hoidetaan antibiooteilla. Myös sairaalahoitoon joutuminen on mahdollista. Astma saattaa myös vaikeutua influenssan seurauksena. Isompien lasten rokottaminen suojaa myös perheen vauvaa, jota ei vielä voida rokottaa”, Elonsalo sanoo.
Rotavirusrokote saa myös Elonsalolta kiitosta, vaikka tyypillisesti lapsia kuolee tautiin ainoastaan kehitysmaissa. Rokote annetaan suun kautta ja se estää tehokkaasti ripulitautia.
”Rotavirus aiheutti valtavan määrän sairaalahoitoon johtaneita tapauksia ja poliklinikkakäyntejä sekä vanhempien poissaoloja töistä vuosittain, ennen kuin rotavirusrokote otettiin mukaan ohjelmaan. Nyt sen aiheuttama tautitaakka on vähentynyt merkittävästi ja yksilötasolla lapset säästyvät ilkeältä, herkästi nestehukkaan johtavalta taudilta”, Elonsano sanoo.
Elonsalon mielestä turhia rokotuksia ei ole.
”Kaikki rokotusohjelman rokotteet ovat käyneet läpi mittavan asiantuntijoiden tekemän arviointiprosessin ennen kuin eduskunta päättää ottaa ne mukaan rokotusohjelmaan. Myös antoaikataulu on suunniteltu niin, että lapsia suojataan juuri oikeaan aikaan”, Elonsalo kehuu rokoteohjelmaa.
Elonsalo toivookin, että vanhemmat pohtisivat rokottamisen riskien lisäksi ennen kaikkea rokottamatta jättämisen seurauksia.
”Rokottamatta jättäminen on aina aktiivinen päätös, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia”, Elonsalo muistuttaa.
Rokotuksien riskit
Rokottamisen julkisia kritisoijia ei ole paljoa. Rokotusinfo ry on kansalaisjärjestö, joka nostaa rokotteiden haittavaikutuksia keskusteluun. Yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Kuoppala pitää tärkeänä yksilönvapautta rokoteasiassa. Hänen mukaansa vanhempien pitää voida itse päättää, rokottaako lapsensa vai ei.
”Me työskentelemme sen puolesta, että tämä vapaaehtoisuus käytännössä tapahtuisi. Neuvolassa ei aina kerrota riskeistä”, Kuoppala sanoo.
Minkälaisia haittoja rokotteilla sitten on? Kuoppala kehottaa tutustumaan rokotteiden tuotepakkauksiin, joihin haittavaikutuksia on painettu. Ulpu Elonsalo pitää kuitenkin tuotepakkaukseen painettujen vaikutuksien lukemista harhaanjohtavana.
”Yrityksillä on velvollisuus mainita paikkausesitteessä heidän tietoonsa tulleet rokotusten jälkeen ilmenneet oireet. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että niillä olisi yhteys itse rokotteeseen. Kyseessä voi olla myös ajallinen sattuma”, Elonsalo sanoo.
Vaikka kaikki pakkauksissa mainitut riskit eivät olisi todellisia, Kuoppala on kuitenkin oikeassa siinä, että rokottamisella voi olla seurauksia. Uusien rokotteiden kohdalla riskit voivat tulla yllätyksenä, kuten kävi Pandemrix-rokotteen kohdalla.
”Rokotteilla on monenlaisia haittavaikutuksia, jotka vaihtelevat laajasti aina kuolemanriskiin saakka”, Kuoppala kiteyttää.
Suurin osa ilmenevistä riskeistä on kuitenkin todella lieviä.
”Tavallisimmat haittavaikutukset, joita tulee vain osalle rokotetuista, ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä kuten pistosalueen paikalliset oireet ja kuume. Näitä oireita voi myös hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä”, Elonsalo sanoo.
Pistettävien rokotteiden yhteydessä lapsella on riski saada anafylaktinen reaktio. Reaktion voi saada myös muista lääkkeistä. Reaktio on äärimmäisen harvinainen, joka ilmenee alle yhdellä miljoonaa rokotettavaa kohden. Reaktio voi olla varsinkin hoitamattomana hengenvaarallinen.
Lapsen riski kuolla anafylaktiseen reaktioon rokottamisen jälkeen on häviävän pieni. Pediatrics-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan 7 644 049 rokotuksen todettiin aiheuttaneen 5 anafylaktista reaktiota, joista yksikään ei johtanut kuolemaan. Tilaa pystytään hoitamaan välittömästi annettavalla adrenaliinipistoksella.
MPR-rokotus voi puolestaan aiheuttaa ohimenevää verihiutaleniukkuutta. Yksi 50000:sta rokotetusta sairastuu tautiin. Yksi miljoonasta voi saada rokotteesta aivokalvontulehduksen. Kuumekouristukset ovat myös mahdollisia.
Tuberkuloosia vastaan annettava BCG- eli Calmette-rokotus pitää sisällään heikennettyä taudinaiheuttajaa, joten Calmette-piikillä on enemmän lieviä haittavaikutuksia kuin muilla rokotuksilla. THL listaa haittavaikutukset seuraavasti. Rokotuksesta voi harvinaisessa tapauksissa seurata jopa vaarallinen tuberkuloosi.
”Jotta lapsi saisi rokotuksen seurauksena yleistyneen tuberkuloosin, lapsella pitää olla valmiiksi jokin perussairaus kuten syöpä tai perinnöllinen immuunipuolustusjärjetelmän häiriö. Perusterveille rokotus voi aiheuttaa etäinfektion, joka on hoidettavissa pitkäkestoisella antibioottikuurilla”, Elonsalo sanoo.
Tuberkuloosi ei tartu helposti. Suomessa taudin riski on olematon. Rokotuksen haittavaikutuksien takia BCG-piikki annetaan vain riskiryhmään kuuluville lapsille.
Lue myös: Lapsen terveyden tae: kuravesi ja likaiset sormet
Voiko lapsen rokottaminen laukaista autoimmuunisairauksia?
Rokotusinfon puheenjohtaja Jyrki Kuoppala pitää huolestuttavimpana rokotuksien aiheuttamia mahdollisia pysyviä haittoja. Hänen mukaansa on mahdollista, että rokottamisella olisi yhteys autoimmuunisairauksiin.
”Pandemrixistä seurasi narkolepsiaa, joka on autoimmuunisairaus. Hepatiitti-B-rokotteen valmisteyhteenvedossa mainitaan MS-tauti”, Kuoppala huomauttaa.
Ulpu Elonsalon mukaan narkolepsia on ainoa autoimmuunisairaus, joka on yhdistetty rokottamiseen. Narkolepsian osalta ainoastaan Pandemrix-rokote on todettu aiheuttavan sairautta.
”Muista rokotteista ei ole vielä saatu riskinäyttöä. Toki rokotteilla vaikutamme siihen järjestelmään, jonka ’virheellisen käyttäytymisen’ johdosta voi syntyä epäedullinen reaktio, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä alkaakin hyökätä elimistöä itseään vastaan. On siis teoriassa mahdollista, että rokotus voisi toimia yhtenä laukaisevana tekijänä muiden laukaisevien tekijöiden joukossa. Paljon suuremmalla todennäköisyydellä autoimmuunisairauden saa kuitenkin niin, että ihminen elämänsä aikana törmää kerran tai useita eri kertoja johonkin taudinaiheuttajaan, joka laukaisee elimistön puolustusjärjestelmän toimimaan virheellisesti saaden aikaan sen, että elimistö tekee vasta-aineita jotain omaa kudosrakennettaan vastaan”, Elonsalo sanoo.
Vuonna 2003 julkaistussa Pediatrics-lehden artikkelissa ruoditaan autoimmuunisairauksien mahdollisuutta. Artikkelin mukaan rokotteet eivät sisällä merkittävää riskiä. On huomattavasti todennäköisempää, että ihmisen altistuminen viruksille ja bakteereille saa elimistön hyökkäämään itseään vastaan. Elonsalo pitääkin mahdollisena, että rokotteet jopa vähentäisivät autoimmuunisairauksien riskiä.
Lue myös: RS-virus kiusaa vauvoja
Riskit puntarissa
Miten suuria haitat sitten ovat kun niitä vertaa hyötyihin?
Otetaan esimerkiksi verihiutaleniukkuus. Vihurirokon ja tuhkarokon jälkitautina on myös mahdollista saada verihiutaleniukkuus. Jälkitautina riski on huomattavasti suurempi kuin rokotteen seurauksena. Esimerkiksi vihurirokon sairastaneista yksi henkilö 3000:sta saa verihiutaleniukkuuden. Tuhkarokon osalta riski on 1/6000. THL:n mukaan rokotteen seurauksena yksi henkilö 50000:sta rokotetusta saa verihiutaleniukkuuden.
”Tila menee ohi ilman hoitoa ja useimmiten lapsi on samaan aikaan sairastanut myös jonkin infektion, jonka tiedetään laukaisevan verihiutaleniukkuutta”, Elonsalo huomauttaa.
Tuhkarokkorokotuksen aiheuttaman aivotulehduksen saa yksi miljoonasta. Jos taas miljoona lasta sairastaa erittäin tarttuvan tuhkarokon, yhdysvaltalaisen tautiturvallisuuskeskus CDC:n mukaan tuhat lasta kärsii aivotulehduksesta, joka voi aiheuttaa pysyviä haittoja kuten kehitysvammaisuutta ja kuuroutta tai vaatia pahimmassa tapauksessa lapsen hengen.
Suhteet ovat vastaavia myös muiden riskien osalta. Terveellä lapsella, jolla ei ole merkittäviä esteitä rokotuksen ottamiselle, taudin sairastaminen on aina suurempi riski kuin rokotuksen ottaminen.
Tietysti on mahdollista ajatella, että koska tauteja ei enää esiinny Suomessa, riski saada tartunta on olematon. Miksi siis altistaa lapsi edes rokotteen aiheuttamalle pienelle riskille?
Tautien suhteen Suomi on poikkeus. Tästä kartasta voi käydä katsomassa, kuinka laajalle monet rokotettavat taudit ovat levinneet Euroopassa. Vaikka perhe ei matkustelisi, lapsi saattaa tehdä aikuisena paljonkin matkoja ja altistua riskejä aiheuttaville taudeille. Aikuisena otetut rokotteet puolestaan tepsivät lapsena otettuja huonommin.
Tutkijoiden mukaan rokotteet pitävät ikäviä jälkitauteja aiheuttavat taudit pois Suomesta.
”MPR-rokotteen saa 98 prosenttia lapsista. Jos määrä laskee alle 95 prosentin, epidemiat ovat mahdollisia myös Suomessa. Tuhkarokkoepidemioita esiintyy ympäri maailmaa”, Elonsalo huomauttaa.
Este rokottamiselle?
Rokotusinfo ry:n puheenjohtajan Jyrki Kuoppalan mukaan rokotusten aiheuttamat riskit vaihtelevat lapsesta riippuen.
”Toinen lapsi voi olla alttiimpi haittavaikutuksille kuin toinen. Suosittelemmekin terveen järjen käyttöä rokotuspäätöksiä tehtäessä. Jos jostain rokotteesta on koitunut jollekin perheenjäsenelle pysyviä haittoja tai vakavia reaktioita, silloin muiden perheenjäsenten kohdalla rokottamista kannattaa miettiä erityisen huolella”, Kuoppala huomauttaa.
THL:n rokoteturvallisuusasioista vastaava asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo pitää perhetaustaa tärkeämpänä rokotettavan omia aikaisemmin ilmenneitä oireita.
”Jos lapsi on saanut aikaisemmin rokotuksesta haittavaikutuksen, seuraavan rokoteannoksen kohdalla asiasta kannattaa keskustella terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Rokotuspäätös tehdään aina rokotettavan oman terveydentilan mukaan yksilöllisesti”, Elonsalo sanoo.
Vanhemmat joutuvat punnitsemaan rokotteiden hyötyjä ja haittoja varsinkin silloin, jos lapsella on rokottamiseen liittyvä allergia. Esimerkiksi vakava kananmuna-allergia saattaa olla este kananmunassa viljeltyjen rokotteiden kuten kausi-influenssarokotteen ottamiselle.
Allergisoivaa ainetta ei ole paljon. Kananmunan proteiinijäämä yhdessä rokoteannoksessa on mitattavissa nanogrammoissa. Vakavasta allergiasta kärsivä voi Elonsalon mukaan ottaa rokotteen lääkärin valvonnassa sairaalatiloissa.
Terveydenhoitajat ja lääkärit tarjoavat vanhemmille tietoa riskeistä. Oli asiantuntijoiden esittämät riskiarviot sitten mitä tahansa, lopullinen riskiarvio jää kuitenkin aina vanhempien tehtäväksi.
”Olen itse tosi kriittinen rokotteita kohtaan, ja kauhistuttaa jo valmiiksi sitten ku pikkunen tulee siihen ikään, että pitää alkaa päättää mitä hälle antaa ja mitä ei.”
Äiti on lukenut verkosta kauhujuttuja sekä rokotteiden haitoista kuin myös jälkitaudeista.
”Eksyin äsken lukemaan netistä kauhujuttuja pneumosta. Entä jos tuliski joku aivokalvontulehdus sen takia ku ei oo rokottanu? Mutta uskaltaako ottaa riskiä ja rokotuttaa?”
