Viimeksi päivitetty 16.11.2015
On pitkään tiedetty, että esimerkiksi kanat ja lehmät lihovat, kun eläimet saavat antibiootteja. Uuden tutkimuksen mukaan sama tapahtuu myös ihmisillä: varsinkin alle 6-kuisena saadut antibioottikuurit lisäävät merkittävästi lapsen myöhempää lihomisriskiä.
”Selvitimme tutkimuksessa, että varsinkin varhain syödyillä laajakirjoisilla antibiooteilla ja myöhemmällä lihavuudella on yhteys. Mitä nuorempana lääke annetaan, sitä suurempia ja pitkäaikaisempia vaikutukset ovat”, Saxén huomauttaa.
Taustalla suoliston mikrobikirjo?
Antibiootit tuhoavat taudinaiheuttajien lisäksi myös runsaasti ihmiselle suotuisia mikrobeita. Länsimaiseksi ongelmaksi onkin noussut köyhtyvä suolistomikrobikanta.
Ihmisten mikrobifloora köyhtyy useasta eri syystä. Liiallisella hygienialla, yksipuolisella ruokavaliolla ja kaupungistumisella on kaikilla näppinsä pelissä.
Huonoa mikrobiflooraa pidetään yhtenä lihavuutta lisäävänä tekijänä. Eläimillä tehdyissä kokeissa on havaittu, että antibioottien muuntelema mikrobifloora pystyy ottamaan ravintoa tehokkaammin ruuasta. Ihmisten osalta lihomismekanismi on vielä epäselvä.
Saxén pitää kuitenkin todennäköisenä, että antibiootit vaikuttavat juuri suoliston mikrobiflooran kautta lapsen myöhempään lihomisriskiin. Vaikka mekanismin selvittäminen vaatii vielä lisätutkimusta, näyttää vahvasti siltä, että vauvana saadut antibiootit lisäävät myöhempää ylipainoriskiä.
Ajattelemme, että ihmiset koostuvat lähinnä ihmissoluista. Tämä tieto ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ihminen koostuu suurimmaksi osaksi nimenomaan mikrobeista. Määrällisesti ihmisessä on nimittäin enemmän mikrobisoluja kuin ihmissoluja.
Meissä oleilevat mikrobit eivät ole ylimääräistä kuonaa, vaan ihmiskeho on pikemminkin mikrobi- ja ihmissolujen muodostama symbioosi. Uusimpien teorioiden mukaan useat modernit sairaudet kuten astma, allergiat, ylipaino ja diabetes saattavat olla peruja symbioosin horjumiselle: olemme muuttaneet esimerkiksi juuri antibioottien käytöllä ihmissolujen ja mikrobisolujen herkkää yhteistyötä.
Antibioottityypillä on merkitystä
Erilaisilla antibiooteilla on erilaisia vaikutuksia ihmisen mikrobistoon. Toiset ovat kuin ydinpommeja, joilla laitetaan koko suoliston mikrobifloora polvilleen. Toiset ovat enemmän kuin täsmäohjuksia, jotka tappavat ainoastaan osan mikrobeista.
”Meillä on sellainen tuntuma, että tietyt antibiootit kuten makrolidit lisäisivät lihomisriskiä enemmän jos verrataan esimerkiksi penisiliiniin, joka on kapeakirjoisempi ja tappaa vain tiettyjä bakteereita”, Saxén pohtii.
Makrolidejä – pahimman luokan suolistoydinpommeja – käytetään juuri vauvoille tyypillisten hengitys- ja korvainfektioiden hoitamiseen.
Ulostepankki – yksi ratkaisu ongelmaan?
Joskus antibiootteja pitää syödä. Jos suoliston mikrobifloora on häiriintynyt, tilannetta voidaan yrittää korjata altistamalla lasta mahdollisimman monipuolisesti erilaisille mikrobeille. Nykyään puhutaan myös paljon ulosteensiirroista.
Mutta kenen kakka sopii parhaiten antibioottihoidoista kärsivälle pienelle lapselle? Saxénilla on asiaan ehdotus.
”Voisimme perustaa ulostepankin. Vauvan ulostetta otettaisiin talteen hyvissä ajoin. Jos myöhemmin tulisi ongelmia – esimerkiksi jos antibiootit muuntavat suolistoflooran epäedulliseksi – voisimme antaa lapselle hänen omaa kasvustoaan ja näin normalisoida tilanteen”, Saxén kertoo.
Antibiootit tunkeutuvat raskausaikana myös sikiöön
Aikaisemmin ajateltiin, että kohtu on steriili ympäristö. Uusimman tutkimustiedon valossa vauva on kosketuksissa mikrobimaailmaan jo sikiövaiheessa. Voiko silloin antibioottialtistuksesta olla haittaa myös vauvan tulevan mikrobiflooran näkökulmasta?
”On hyvin uusi ajatus, että mikrobifloora alkaa kehittyä jo raskauden aikana. Antibioottien vaikutusta sikiöön ei ole vielä tutkittu tästä näkökulmasta”, Saxén kertoo.
Antibioottien käyttöä pitää harkita – ei lopettaa
Vauvan tai odottavan naisen hoitaminen antibiooteilla on tietysti tarpeen silloin, kun tauti vaatii hoitoa. Niin raskausaikaista kuin myös pienen vauvan antibioottien käyttöä kannattaa harkita tarkkaan. Vauvalle saattaa koitua lääkealtistuksesta haittaa, jota ei ole vielä tämän hetken tutkimuksessa pystytty osoittamaan.
”Vanhempien kannattaa kyseenalaistaa lapsille määrätyt antibioottikuurit. Pitäisi aina miettiä, onko kuuri tarpeen. Esimerkiksi toisia korvatulehduksia voidaan aivan hyvin seurata, sillä niiden itsestään paranemistaipumus on korkea”, Saxén kertoo. Ei ole tarkoituksen mukaista, että äiti tai vauva joutuu sairaalahoitoon antibioottien välttelyn takia. On kuitenkin tilanteita, jolloin antibiootteja kannattaa ehdottomasti välttää.
”Pitäisi muistaa, että antibiooteilla voi olla haittavaikutuksia. Niitä ei pitäisi määrätä varmuuden vuoksi”, Saxén huomauttaa.
Antibiootit eivät ole ainoa asia, jotka vaikuttavat suolistomikrobikantaan. Näillä kaikilla tekijöillä on merkitystä vauvasi tulevaan mikrobiflooraan:
- Alatiesynnytys antaa vauvalle hyvän mikrobistartin. Sektion yhteydessä on kokeiltu mikrobiflooran keinotekoista siirtämistä vauvaan.
- Imetys parantaa vauvan mikrobiflooraa. Imetetyillä vauvoilla on vähemmän infektiosairauksia. Otaksutaan, että yksi selittävä tekijä olisi äidinmaidon mikrobit.
- Ruokavalio. Yksipuolinen ja sokerinen ruokavalio köyhdyttää suoliston mikrobiflooraa. Vauvalle kannattaakin tarjota paljon tuoreita kasviksia. Myöhemmin kannattaa varoa lapsille suunnattuja sokeroituja tuotteita kuten jugurtteja.
- Ulkona liikkuminen. Jos lapset ja vanhemmat viihtyvät lähinnä sisällä ja autossa, mikrobialtistus jää huomattavasti pienemmäksi. Metsässä samoileminen on hyväksi koko perheen mikrobistolle.
- Ylihygieenisyyden välttäminen. Vahvojen desinfiointiaineiden käyttäminen tappaa kaikki mikrobit ja vähentää näin ollen lasten altistumista myös hyville mikrobeille. Vauvan kannattaa myös antaa nuolla asioita, joita et itse nuolisi. Ulkokenkien lipominen tekee hyvää vauvan suoliston mikrobikannalle.
- Ympäristö, jossa on mahdollisimman vähän asvalttia. Mikrobit elävät maaperässä. Asvaltoitu ympäristö on mikrobistoltaan köyhempää, eikä näin ollen kaupunkilapset altistu yhtä runsaalle mikrobikirjoille kuin maalaislapset.
- Vanhempien oma mikrobifloora. Tiedetään, että jos vanhemmat ovat eläneet maaseudulla, lasten allergiariski on pienempi. Tämä juontaa todennäköisesti vanhempien hyvään mikrobiflooran. Äidin flooraa siirtyy esimerkiksi alatiesynnytyksen yhteydessä lapseen.
