Lapsella on kuumetta ja ripulia – hampaita siis tulossa. Lapsi, jolle tulee hampaat myöhään, saa vahvemman purukaluston. Jos äidillä ja isällä on ollut hammasraudat, tulee jälkikasvu kokemaan saman kohtalon. Lasten hampaisiin liittyviä uskomuksia on lukuisia, mutta ovatko ne totta vai tarua? Suuhygienistit vastaavat.
Viimeksi päivitetty 4.3.2013
1. Myöhään puhkeavista hampaista tulee vahvemmat
Lapsille puhkeavat hampaat eri aikataulussa, toisille aikaisin, toisille myöhemmin. Jokainen lapsi saa hampaansa jossain vaiheessa, eikä hampaiden tulon ajankohdalla ole juurikaan merkitystä. Hampaat eivät myöskään ole vahvemmat, jos ne puhkeavat myöhässä.
2. Hampaat tulevat pareittain
Kyllä, hampaat puhkeavat usein pareittain. Ja monesti myös symmetrisesti. Ensin tulevat etuhampaat alas ja ylös. Ensimmäiset poskihampaat puolestaan tulevat tavallisesti ennen kulmahampaita. Mutta hampaat voivat tulla myös eri järjestyksessä, eikä se haittaa mitään.
3. Kun hampaita tulee, lapsi sairastaa
Hampaidentuloa pidetään syypäänä niin kuumeeseen kuin ripuliinkin, mutta mitään selvää yhteyttä hampomiselle ja sairastamiselle ei ole löytynyt. Syynä sairastamiselle voi ennemminkin olla se, että hampaat tulevat usein samaan aikaan kun imetys päättyy ja lapsi menettää joitakin rintamaidon suojaavia vaikutuksia immuunijärjestelmässä. Näin alkaa vaihe, jossa monet lapset ovat sairaita ensimmäistä kertaa. Ripulia aiheuttaa usein enemmän kiinteisiin ruokiin siirtyminen kuin hampaiden puhkeaminen. Sen sijaan on havaittu, että kuume tuntuu kiihdyttävän hampaan paljastumista.
4. Hampaiden tulo sattuu
Hampaiden puhkeaminen on epämiellyttävää. Monet lapset ovat ärtyneitä, kuolaavat ja nukkuvat huonosti. Mutta tässä on suuria eroja. Jotkut eivät huomaa lapsessaan mitään erityistä muutosta. Jos lapsesi kärsii hampaidentulosta, voi kylmä pururengas olla hyvä helpotus.
5. Lapset perivät vanhempiensa hampaat
Monet uskovat, että hampaat ovat perinnöllisiä ja lapsi perisi vanhemmaltaan esimerkiksi vahvat hampaat tai taipumuksen saada helposti reikiä. Tämä ei pidä paikkaansa. Mutta huomaa, että lapset perivät kuitenkin tottumuksia, erityisesti äitien tapoja. Jos äiti syö karkkia joka päivä, on todennäköistä, että lapsikin tekee niin.
Lue myös: Ruokatottumukset luodaan kotona
6. Jotkut hampaat ovat alttiimpia reikiintymiselle
Tämä on totta. Jotkut hampaat ovat hypomineralisoituneita. Tämä tarkoittaa, että hampaiden muodostuessa on tapahtunut virhe ja hammaskiille ei ole niin voimakas. Nämä hampaat ovat hauraampia ja alttiimpia lohkeamiselle ja reikiintymiselle. Jos hampaat ovat tällaiset, hammaslääkärissä pitäisi käydä tavallista useammin.
Lue myös: Pidä suu kunnossa
7. Lapsi voi harjata hampaat itse
Lapsi tarvitsee apua aikuisilta hampaiden pesussa 10-vuotiaaksi asti. Lapsi voi toki osallistua harjaukseen ja harjata itsekin, mutta suurin osa harjauksesta pitäisi silti olla aikuisen tekemää.
8. Narskuttaminen on vaarallista
Lapsen hampaiden narskuttaminen on tavallisempaa, mitä monet luulevat. Narskutus ei ole vaarallista. Syystä tai toisesta useimmat lapset lopettavat narskuttamisen kuudenteen ikävuoteen mennessä.
Lue myös: Jäähyväiset tutille
9. Jos vanhemmalla on ollut hammasraudat, lapsenkin hampaita oiotaan
Ei pidä paikkaansa. Lapsella on omat hampaansa, ei äidin tai isän. Oikomistarve voi tosin olla perinnöllistä, jos lapsi on perinyt pienen leuan toiselta vanhemmaltaan ja lisäksi isot hampaat. Muutoin asioilla ei ole suoraa yhteyttä.
10. Illalla hampaiden harjauksen jälkeen ei tule enää syödä
Juuri niin. Fluorihammastahna ja sylki tarvitsevat aikaa työskennellä. Jos hampaita rasitetaan hampaiden pesun jälkeen uudella happohyökkäyksellä eli syömällä tai juomalla jotain muuta kuin vettä, hampaat pitää harjata uudelleen.
Juttua varten on haastateltu suuhygienisti Janne Schanchia sekä suuhygienisti Beate Kydlandia.
