Kaikki lapset pitävät sokerista. Kun lapsi saa makeasta lohdun, hänen makutottumuksensa kallistuvat epäterveelliseen suuntaan. Lapsi tottuu nopeasti sokeriin ja alkaa karttaa muita makuja.
Viimeksi päivitetty 27.5.2013
Runsas sokerin syöminen on todettu tutkimuksissa jopa kovia rasvoja suuremmaksi terveysriskiksi. Nykytutkimuksen valossa hedelmäsokeri eli fruktoosi aiheuttaa epäedullisia muutoksia rasva-aineenvaihduntaan ja lisää maksan rasvoittumista. Valkoisessa pöytäsokerissa on noin puolet fruktoosia.
Käytännössä paljon sokeria nauttivilla on suuremmat riskit sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. On myös havaittu, että sokerijuomia nauttivilla on korkeammat tulehdusarvot kuin vähemmän sokeria nauttivilla ihmisillä.
Lue myös: Kiinteitä ensimmäistä kertaa
Haittavaikutukset pienempiä lapsilla
Lasten elimistö käyttää energiaa tehokkaasti hyväksi. Sokerin nauttiminen ei ole lapselle samanlainen riskitekijä kuin aikuiselle.
”Jos lapsi on terve ja liikkuva, silloin haittavaikutuksilta pystytään välttymään pidempään. Jos lapsi on kuitenkin lihava, sokerin nauttiminen nostaa hänen diabetes- ja sepelvaltimotautiriskiä yhtä lailla kuin aikuisella”, Hyksin Lihavuustutkimusyksikön apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen sanoo.
Sokerin negatiiviset vaikutukset riippuvat myös paljon ihmisestä.
”Haittavaikutukset riippuvat pitkälle siitä, kenelle sokeria syötetään. Eri ihmiset reagoivat sokeriin eri tavalla. Mitä sairaampi tai lihavampi lapsi on, sitä suuremmat negatiiviset vaikutukset”, Pietiläinen sanoo.
Lue myös: Vältä näitä lisäaineita
Sokerilla lohduttaminen haitallisinta
Jos sokeri ei ole kovinkaan vaarallista lapsille, miksi vauvoille sokerin syöttämistä pidetään haitallisena?
”Ihminen on perso makealle. Voidaan sanoa, että kaikki vauvat pitävät makeasta. Jos vauva oppii syömään makeaa, hän ei opi muita makuja niin hyvin. Lapsen lihomisriski on silloin suuri”, Pietiläinen sanoo.
Suurin vahinko syntyy, jos lasta lohdutetaan makealla.
”Silloin makean syömiseen sotketaan lapsen tunteet. Lapsi oppii käsittelemään tunteita makean syömisen kautta”, Pietiläinen sanoo.
Lue myös: Lapselle margariinia ja makeutusaineita?
Sokereissa vain pieniä eroja
Kannattaako herkut leipoa lastenkutsuilla esimerkiksi hunajasta, kookossokerista tai vastaavasta valkaisemattomasta sokerista?
”Sokereilla ei ole mitään oleellista eroa. Vaikka hunajassa on hyviäkin aineita, siinä on yhtä lailla glukoosifruktoosia, jolla on haittavaikutuksia”, Pietiläinen sanoo.
Sokereilla voi olla jonkinlaisia eroja sakkaroosi- ja fruktoosisuhteessa. Synttärikakun leipominen esimerkiksi kookossokeriin ei kuitenkaan vaikuta oleellisesti lasten terveyteen. Suurimmat sokerimäärät saadaan nimittäin erilaisista juomista kuten mehuista ja limuista.
”Fruktoosia on nykyään laitettu kevyeksi makeutukseksi erilaisiin limujuomiin. Nämä juomat ovat erityisen petollisia terveyden kannalta”, Pietiläinen muistuttaa.
Lähde: Authority Nutrition
Sokeri lihottaa ja rasittaa elimistöä. Lapset eivät kuitenkaan saa sokerihumalaa, vaikka syntymäpäivillä syötäisiin paljon makeisia. Yhdysvaltalainen National Institute of Health ilmoitti jo vuonna 1982, ettei sokerin ja hyperaktiivisuuden välillä ole löydetty yhteyttä. Uskomus elää kuitenkin sinnikkäästi.
Myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa on jopa havaittu, että vanhemmat ilmoittivat lapsiensa olevan hyperaktiivisia heidän saatuaan sokeria, vaikka lapset eivät todellisuudessa olisi saaneet sokeria. On myös havaittu, että lapset käyttäytyvät hyperaktiivisesti sokerinsyönnin jälkeen, jos heille sanotaan sokerin aiheuttavan riehumista.
Sokeria syödään usein tilanteissa, joissa lapsen riehuvat kuten esimerkiksi synttäreillä. Näin ollen vanhempien on helppo vetää johtopäätös: käytös johtuu sokerista. Todellisuudessa lapset vain ovat riehakkaita – oli epäterveellistä sokeria pistelty poskeen tai ei.
