Viimeksi päivitetty 30.8.2022
Kädet on pestävä ennen ruokailua, lapsille opetetaan. Kodit jynssätään antibakteerisilla pesuaineilla. Vauvat ruokitaan teollisesti valmistetulla, mikrobittomalla purkkiruoalla.
Miten varmistaa, että lapsi saa riittävästi allergia- ja diabetesriskiä alentavia mikrobeja?
Sikiö elää kohdussa lähes mikrobittomassa ympäristössä. Kun lapsi syntyy, alkaa myös mikrobialtistuminen.
Lapsi altistuu heti synnytyksessä äidin bakteeristolle. Myöhemmin vauva saa mikrobeja esimerkiksi perheenjäsenten käsistä, ruoasta ja mahdollisista lemmikeistä.
Nykyihminen elää kuitenkin niin puhtaassa ympäristössä, että vauvan saamat mikrobimäärät saattavat jäädä liian pieniksi.
Kuravettä ja kengänpohjia
”Immuunipuolustus trimmautuu väärään suuntaan eli kohti allergiaa, jos lapsi saa liian vähän mikrobeja elinvuosiensa alkuvaiheessa”, Helsingin yliopiston Elintarvikemikrobiologian professori Per Saris kertoo.
Vanhempien rento ote likaan onkin parasta mitä vauvan vastustuskyvyn kehittyminen tarvitsee.
”Olisi toivottavaa, että lapsi saisi ryömiä maassa, repiä ruohoa, pureskella hiekkaa ja juoda kuravettä. Lisäksi vauvoille voi antaa jo syntymästä alkaen probiootteja”, Saris huomauttaa.
Samaa mieltä on myös Allergialiiton asiantuntijalääkäri Timo Vanto.
”Vauvan kannattaa antaa nuolla kengänpohjia ja muita löytämiään esineitä. Vauvan voi antaa rauhassa tutkia ympäristöään”, Vanto lisää.
Länsimainen ympäristö liian puhdas
”Länsimainen rakennettu kaupunkiympäristö näyttää olevan elimistölle liian yksipuolinen: immuunijärjestelmä ei saa haasteita”, Vanto kertoo.
Tutkimusten mukaan maalaismainen ympäristö suojaa lasta allergioilta.
”Maalaisympäristössä bakteerialtistus on suurempi. Esimerkiksi suomalaistutkimuksessa havaittiin, että mitä maalaisempi lapsen asuinympäristö on, sitä monipuolisempi hänen ihon bakteerikasvustonsa on ja sitä vähemmän hänellä on herkistymistä allergeeneille”, Vanto kertoo.
Luonnon monimuotoisuudella on myös vaikutusta allergioiden kehitykseen.
”Mitä enemmän pihalla on kukkivia luonnonkukkia, sitä vähemmän lapsella on allergioita”, Vanto sanoo.
Teollinen purkkiruoka mikrobitonta
Purkkiruoat valmistetaan äärimmäisen hygieenisissä olosuhteissa. Näin tehdään toisaalta hyvästä syystä: Ruoat eivät saa sisältää mikrobeja, sillä ruokamyrkytykset ovat vauvoille vaarallisia.
Puhdas ruoka kuitenkin vähentää entisestään lapsen altistumista erilaisille mikrobeille.
Lapsen ruokavalio ei kuitenkaan ole yksistään merkittävä riskitekijä allergioiden kannalta. Kokonaisuus ratkaisee.
”Lapsen vastustuskyvyn kehittyminen riippuu paljon siitä, mistä muualta vauva saa mikrobeja ja minkälaisia mikrobeja lapsi on saanut äidiltään synnytyksen yhteydessä”, Saris huomauttaa.
Allergialiitossa ollaan samaa mieltä.
”Allergioiden kehitys ei liity pelkästään ruoan bakteeristoon. Todennäköisesti ruokavaliokin vaikuttaa. Esimerkiksi Venäjän puolella ruoanlaittoon käytetty raakavesi on mikrobirikkaampaa kuin Suomessa. Venäjän Karjalan puolella allergioille herkistyminen on vähäisempää kuin Pohjois-Karjalassa Suomen puolella”, Vanto kertoo.
Maidoissakin on eroja
Äidinmaito on vauvalle terveellistä ruokaa. Ravintorikkauden lisäksi terveellisyys johtuu siitä, että äidinmaito ei ole puhdasta.
”Vauva saa äidinmaidosta noin 1000–1000000 mikrobia maitomillilitraa kohden”, Saris sanoo.
Jos vauva juo tavallista äidinmaidonkorviketta, hän saa huomattavasti vähemmän mikrobeja. Hyviä mikrobeja on tosin mahdollista lisätä myös teolliseen ruokavalioon. Esimerkiksi Lactobacillus GG -probioottia on lisätty joihinkin erikoisvastikkeisiin.
Lapsille juotettu pastöroimaton maito näyttää myös vähentävän allergioita.
”Pastöroimatonta tilamaitoa juovilla puolalaisilla on vähemmän allergista herkistymistä kuin niillä, jotka eivät käytä tilamaitoa”, Vanto kertoo.
Kaikki bakteerit eivät kuitenkaan ole lapsille hyvästä. Saris muistuttaa tilamaidon riskeistä.
”Tinkimaidon juomiseen liittyy myös akuutteja terveysriskejä. Maito voi sisältää esimerkiksi EHEC-bakteereita”, Saris täsmentää.
Vauvalle sittenkin lehmänmaitoa?
Vauvan kiinteään ruokavalioon ei saisi lisätä maitotuotteita. Suosituksen mukaan vasta yli yksivuotiaalle saa antaa lehmänmaitoa. Hapatetut maitotuotteet olisivat kuitenkin hyväksi vauvan mikrobisaannin takia.
”Hapatetuista elintarvikkeista saa mikrobeja. Lisäksi ne sisältävät maitohappobakteereita, joista moni voi toimia probioottisesti”, Saris huomioi.
Happamien tuotteiden kuten jogurtin terveysvaikutuksia vauvoille ei ole tutkittu kovinkaan laaja-alaisesti. Vantolla on esittää kuitenkin yksi tutkimus, jossa jogurtilla havaittiin olevan hyviä vaikutuksia.
”Tutkimuksessa todettiin, että jogurtin käyttö imeväisiässä suojasi atooppiselta ihottumalta”, Vanto sanoo.
Eurooppalaisessa tutkimuksessa oli mukana myös suomalaisia tutkijoita.
Lue myös:
- Itkeekö vauva paljon? Syynä voi olla huonosti kehittynyt suolistomikrobikanta
- Onko käsien pesu tarpeellista vai turhaa?
- Suukko lapsen suulle – hampaiden reikiinnyttäjä vai hyvien bakteerien välittäjä?
- Näin tuet vauvasi vastustuskykyä – neljä vinkkiä terveempään suolistoon
- Allergia.fi: Luonto ja terveys
