Rauta on elimistön tärkeä hivenaine, jota aikuisen ihmisen kehossa on 2–5 grammaa. Raudan riittävä saanti on elimistölle välttämätöntä. Raudan tehtävänä on sitoa happea punasoluissa esiintyvässä hemoglobiinissa. Punasolut kuljettavat happea kudoksiin. Rautaa tarvitaan myös punasolujen muodostamiseen.
Raudan häviämistä tapahtuu solujen uusiutumisen yhteydessä. Punasolun elinikä on noin 120 päivää, jonka jälkeen se tuhoutuu pernassa. Valtaosa tuhoutuvista punasoluista vapautuvasta raudasta käytetään uusien punasolujen muodostukseen. Yksinkertaisesti sanottuna raudanpuute tarkoittaa sitä että rautaa menetetään enemmän kuin sitä saadaan ravinnosta.
Väsymys – yleisin raudanpuutteen aiheuttama oire. Raudanpuute vaikeuttaa hapen kulkeutumista kudoksiin, joka voi ilmetä väsymyksenä ja heikkouden tunteena.
Kalpeus – hemoglobiinin puute heijastuu ihoon, koska hemoglobiini saa ihon hehkumaan.
Hiustenlähtö – raudanpuutteessa keho siirtyy selviytymistilaan, jolloin happea ei välttämättä saada kuljetettua hiuksille. Tämä voi ilmetä hiustenlähtönä.
Levottomuus, hermostuneisuus – selittämätön, stressaantunut ja hermostunut olo voi johtua raudanpuutteesta. Hapen vähyydestä johtuen keho ei voi rentoutua.
Hengästyminen ja huimaus – Raudanpuute voi tuntua yleiskunnon heikentymisenä, jolloin hengästyy helpommin. Myös huimausta voi esiintyä.
Alakuloinen mieliala – rauta osallistuu aivojen dopamiiniaineenvaihduntaan, joka vaikuttaa mielialaan.
Iho-ongelmat – ihon kuivuminen, kynsimuutokset ja huulten rohtuminen voivat johtua raudanpuutteesta.
Rautavarastot ehtyvät salakavalasti
Nykyään tiedetään yhä paremmin, ettei pelkän hemoglobiinin mittaus kerro koko totuutta veren rautapitoisuuksista. Vaikka hemoglobiiniarvot olisivat hyvät, voi kehon varastoimassa raudassa eli ferritiinissä olla vajaus, jolloin henkilö saattaa tietämättään kärsiä raudan puutteesta.
Ferritiini on elimistön raudan varastoitumismuoto, jonka pitoisuutta veressä pidetään rautavarastojen mittarina. Matala ferritiinipitoisuus kertoo, että kyseessä on raudanpuute, ja ferritiinin mittauksella voidaan todeta raudanpuute jo ennen varsinaisen raudanpuuteanemian kehittymistä.
Raskausaikana moni tarvitsee rautalisää
Miehet tarvitsevat rautaa keskimäärin 9 mg vuorokaudessa ja naiset 15 mg (60-vuotiaasta eteenpäin 9 mg / vrk) (Fineli 2013). Naisilla kuukautisten aiheuttama raudan menetys voi vaihdella paljon, joten naisten raudan tarve on yksilöllinen. Myös raskausaika lisää usein raudan tarvetta, ja sitä voi olla vaikea tyydyttää ilman rautavalmistetta. Kovaa kestävyysliikuntaa harrastavat naiset saattavat myös tarvita rautalisää.
Rautavarastot ehtyvät vaivihkaa, mutta raudanpuutteen haitat alkavat näkyä viimeistään sitten kun raudanpuuteanemia kehittyy. Tutkimusten mukaan raudanpuute heikentää suorituskykyä jo ilman anemiaa, koska raudanpuute häiritsee energiantuotantoon liittyvien entsyymien toimintaa.
Rautavalmiste kannattaa ottaa kahdessa erässä
Kehon raudankuljettaja transferriini pystyy parhaimmillaan kuljettamaan 12 mg rautaa kerrallaan. Yleensä tästä kapasiteetista on käytössä vain 30 %, mutta mitä suurempi on raudan tarve, sitä suurempi prosenttiosuus saadusta raudasta käytetään. Transferriinin pienen kuljetuskyvyn vuoksi raudan imeytyminen on tehokkainta, jos rautavalmisteen annos otetaan kahdessa erässä.
Lue lisää tuotteesta: https://www.midsona.fi/salus/salus-floradix-rautavalmiste-500ml/
