Viimeksi päivitetty 21.2.2022
Korvatulehdus on yleinen flunssan jälkitauti
Korvatulehdus, virallisemmin välikorvatulehdus, syntyy useimmiten tavallisen virusinfektion, kuten flunssan, jälkitautina ja vaatii kehittyäkseen bakteerin.
”Virusinfektioon liittyvä limakalvoturvotus ja limaisuus heikentävät välikorvan ilmastoitumista, minkä seurauksena tavallisestikin nenänielun limakalvoilla elävät bakteerit voivat päästä tekemään välikorvaan märkäisen tulehduksen”, kertoo lastentautien erikoislääkäri Maria Enlund-Cerullo Mehiläisestä.
Yleensä korvatulehdus vaatii siis bakteerin kehittyäkseen. Virus itsessään ei aiheuta märkäistä korvatulehdusta.
”Myös virukset voivat aiheuttaa tärykalvon ärsytystä ja välikorvan kirkasta eritettä, mutta korvatulehduksesta puhutaan yleensä silloin, kun välikorvan erite on bakteeri-infektiosta johtuen märkäistä”, Enlund-Cerullo sanoo.
Korvatulehduksen oireet: kipua, itkuisuutta ja korvien haromista
Jos sairastetusta virusinfektiosta on kehkeytymässä korvatulehdus, se näkyy usein jo paranemassa olleen lapsen voinnin huononemisena.
Jo laskenut kuume voi nousta uudestaan, ja lapsi saattaa valittaa kipua korvassa. Selkeää kuumetta tosin potee vain noin 25 prosenttia korvatulehdusta sairastavista lapsista.
Korvatulehdus aiheuttaakin usein ennen kaikkea kipua, yölevottomuutta ja itkuisuutta. Jos flunssainen lapsi siis herää yöllä valittamaan korvakipua, kyseessä on luultavasti välikorvantulehdus.
Tulehdusta kipuileva lapsi saattaa myös alkaa syödä huonommin. Myös nukkumaanmenon hetki voi olla vaikea, sillä makuuasento voi tuntua korvassa ikävältä. Lisäksi silmän sidekalvotulehdus vaivaa osaa korvatulehduspotilaita.
Aivan pienimmillä ei vielä ole sanoja. Heidän tapauksessaan korvakivun voi usein tunnistaa parhaiten korvien haromisesta.
Korvatulehdus voi olla myös piilevä. Noin neljäsosalla korvatulehduspotilaista tulehdus ei aiheuta kipua, vaan lapsella on lähinnä tyypillisiä flunssaoireita, kuten yskää ja nuhaa.
”Joskus lapsella ei ole selkeästä märkäisestä korvatulehduksesta huolimatta juurikaan korvaongelmaan viittavia oireita. Tällöin voidaan puhua piilevästä korvatulehduksesta, joka voi oireilla pitkittyneenä limaisuutena hengitystieinfektion jälkeen, äkillisenä kuulon huononemisena tai pienemmillä lapsilla lisääntyneenä itkuisuutena”, Enlund-Cerullo listaa.
Tulehdus alkaa jyllätä tyypillisesti muutama päivä flunssan puhkeamisen jälkeen, mutta voi ilmaantua myös viikkoa myöhemmin.
Korvatulehdus on erityisesti vauva- ja taaperoiän sairaus
Korvatulehdus on yleinen vauva- ja taaperoiän vaiva. Sitä esiintyy eniten pienillä, 6-24 kuukauden ikäisillä lapsilla.
Yksivuotispäivään mennessä lähes 50 % lapsista on sairastanut ainakin yhden korvatulehduksen – kaksivuotiaista jo noin 70 prosenttia.
Toistuvat korvatulehdukset eli korvatulehduskierre
Korvatulehdus uusiutuu helposti varsinkin flunssakaudella. Tyypillisesti tulehduksen aiheuttaa uuden flunssan tuoma limaisuus.
Lapsen riski joutua korvatulehduskierteeseen voi johtua hänen korvatorvensa herkkyydestä.
Jatkuva korvatulehduskierre on lapselle kivulias ja aikuisille raskas, mutta se ei ole lapselle erityisen vaarallinen.
Kierteen seurauksena voi olla kuulon heikentyminen esimerkiksi liimakorvan eli korvaan kertyneen sitkeän liman vuoksi. Heikentynyt kuulo on kuitenkin tilapäinen vaiva.
Kuulo-ongelmista johtuen korvatulehduskierre voi viivästyttää lapsen puheenkehitystä. Kierteen jälkeen lapsi kuitenkin kirii omalle kehitystasolleen.
Korvakierteestä puhutaan, jos lapsi sairastaa noin 6 korvatulehdusta vuodessa.
Ahdas korvatorvi lisää korvatulehduksen riskiä
Toiset lapset eivät sairasta korvatulehdusta ikinä, kun taas toisilla jokainen flunssa tuntuu johtavan tulehdukseen. Enlund-Cerullon mukaan herkkyys tulehduksille on osittain riippuvainen välikorvasta nieluun johtavan ilmastointikanavan, korvatorven, koosta ja rakenteesta.
”Osalla ihmisistä käytävä on perinnöllisistä syistä johtuen kapea ja kiemurainen, ja he ovat muita alttiimpia korvatulehduksille. Joskus toistuville korvatulehduksille altistavat myös kookkaat kita- ja nielurisat.”
Korvatorven ahtaudesta johtuu osittain myös se, että tulehduksia on eniten juuri pienillä lapsilla. Heillä korvatorvi on kapea ja tukkeutuu herkästi virusinfektioon liittyvän limakalvoturvotuksen vuoksi. Lapsen kasvun myötä myös korvatorvi kasvaa, ja tulehduksia ilmenee vähemmän.
Riskinä kuulon alenema
Toinen syy korvatulehdusten yleisyyteen pienillä lapsilla on se, että heillä on enemmän infektioita, joiden jälkitautina tulehdukset herkästi kehittyvät. Sama pätee päivähoidossa oleviin lapsiin, sillä päiväkodeissa virusinfektiot jylläävät.
”Toistuvista korvatulehduksista ja pitkittyneestä välikorvan eritteestä voi seurata kuulon alenemaa, joka voi lapsen iästä riippuen vaikuttaa esimerkiksi puheen kehitykseen. Tästä syystä tulehdusten hoito on tärkeää”, painottaa Enlund-Cerullo.
Milloin päivähoitoon?
Korvatulehdus ei tartu lapsesta toiseen, joten lapsen eristämiseen tulehduksen vuoksi ei ole tarvetta.
Kuumeinen ja selkeästi sairas lapsi tarvitsee kotilepoa, mutta lapsen viedä päivähoitoon kun yleiskunto sen sallii.
Särkyä ilman korvatulehdusta
Korvatulehdus ei ole ainoa korvasäryn aiheuttaja.
Joskus kipua voi aiheuttaa esimerkiksi limakalvoturvotuksesta johtuva välikorvan ilmastoitumisen heikentyminen ja sitä seuraavat paine-erot.
Tällöin kipuoire on usein ohimenevä.
”Korvakipu voi joskus johtua myös ulkokorvan tulehduksesta, jolloin välikorvassa ei ole tulehdusta, mutta korvakäytävän ja ulkokorvan herkkä iho on tulehtunut”, Enlund-Cerullo huomauttaa.
Vauvan ja lapsen korvatulehdus – näin sitä hoidetaan
Korvatulehdus on vaiva, joka kannattaa käydä näyttämässä lääkärille. Diagnoosin jälkeen lääkäri päättää hoidosta, joka ei läheskään aina tarkoita antibioottikuuria.
Jos korvasärky alkaa yöllä, lapselle voi antaa särkylääkettä ja lähteä lääkäriin vasta aamulla. Lääkäri kurkistaa korvaan korvalampulla ja tutkii korvan kunnon ja tärykalvon toiminnan.
Pikkuvauvojen korvatulehdus hoidetaan herkästi antibiooteilla
Korvatulehdus voidaan hoidetaan antibiootilla, mutta automaattisesti sitä ei enää nykyisin määrätä, sillä osa tulehduksista paranee itsestäänkin.
”Aikaisemmin korvatulehduksia hoidettiin miltei aina antibiooteilla. Nykytiedon mukaan osa tulehduksista paranee kuitenkin itsestään, joskin antibioottihoito nopeuttaa paranemista”, Enlund-Cerullo sanoo.
Pikkuvauvoilla antibioottikuuri kuitenkin aloitetaan edelleen herkästi. Toistuvia tulehduksia hoidetaan usein korvien putkituksella.
Jos lapsen yleisvointi on hyvä, korvatulehdusta voidaan seurata kotioloissa kipulääkityksen voimalla. Tällöin antibioottihoito voidaan aloittaa vasta, jos tulehdus ei paranekaan itsestään.
”Tilanne kannattaa tarkistaa kontrollikäynnillä lääkärillä muutaman päivän kuluttua tulehduksen toteamisesta”, Enlund-Cerullo ohjeistaa.
Pienillä, erityisesti alle puolivuotiailla vauvoilla antibioottikuuri aloitetaan kuitenkin isompia lapsia herkemmin.
”Pienten vauvojen puolustus bakteereja vastaan on vasta kehittymässä. Heillä yleisvointi voi myös heikentyä nopeammin korvatulehdukseen liittyvän huonontuneen syömisen seurauksena”, Enlund-Cerullo kertoo.
Korvatulehdusten hoidossa ensisijaisesti käytettäviä antibiootteja ovat amoksisilliini sekä amoksisilliinia ja klavulaanihappoa sisältävät yhdistelmävalmisteet. Antibiootti vaikuttaa paitsi tauteja aiheuttaviin bakteereihin, myös suoliston bakteerikantaan.
”Tästä yleisin seuraus on antibioottihoitoon liittyvä ripuli. Antibioottien suolistovaikutusten mahdollisia pitkäaikaisseurauksia tutkitaan”, Enlund-Cerullo kertoo.
Korvatipat kivun hoitoon
Kotioloissa korvatulehduksen aiheuttamaa kipua voi hoitaa särkylääkkeillä. Lisäksi korvasärkyä voi helpottaa suoraan korvakäytävään annosteltavilla puuduttavilla korvatipoilla.
”Nämä paikallisvalmisteet voivat helpottaa oloa erityisesti infektion alkuvaiheessa”, Enlund-Cerullo sanoo.
Putkitus avuksi toistuviin korvatulehduksiin
Jos lapsella on toistuvia korvatulehduksia, hoitava lääkäri voi harkita korvien putkitusta. Putkituksella tarkoitetaan tärykalvon läpi asetettavia ilmastointiputkia. Putki pitää avoimena pienen tärykalvoon tehdyn reiän.
”Korvien putkitusta harkitaan yleensä, mikäli erillisiä korvatulehduksia on puolessa vuodessa yli kolme tai vuodessa yli neljä kappaletta. Putkitusta voidaan suositella myös, jos välikorvaan jää korvatulehduksen jälkeen kuukausiksi sitkeää limaista eritettä. Tätä kutsutaan liimakorvaksi”, Enlund-Cerullo kertoo.
Antibioottitippoja suoraan korvaan
Jos korvatulehdus tulehdus yllättää vielä korvien putkituksen jälkeen, voidaan putkitettuihin korviin käyttää myös korvaan suoraan annosteltavia antibioottitippoja suun kautta otettavan antibioottikuurin sijaan.
”Koska korvatulehdus sijaitsee tärykalvon takana välikorvassa, ei korvaan laitettavista antibioottitipoista ole hyötyä lapsilla, joilla ei ole putkia”, Enlund-Cerullo sanoo.
Monille nykyvanhemmille tuttua hoitokeinoa, korvien puhkaisua, ei enää nykyään juuri käytetä korvatulehdusten hoidossa.
Näin vähennät korvatulehduksen riskiä
Korvatulehdus voi tuntua vähän kuin luonnonvoimalta, jota ei voi väistää. Korvatulehduksia voisi tehokkaimmin ehkäistä välttämällä hengitystieinfektioihin sairastumista esimerkiksi pitämällä lapsi kotihoidossa, mutta käytännössä tämä voi olla hankalaa tai mahdotonta.
Mutta onneksi on luita keinoja, joilla riskiä sairastua korvatulehdukseen voidaan vähentää.
- Rajoita lapsen tutin käyttöä, sillä se voi lisätä korvatulehduksen riskiä. Tulehdusten määrä saattaa vähentyä, kun tutin käyttö rajoitetaan esimerkiksi vain nukahtamistilanteisiin.
- Älä altista lasta tupakansavulle. Savu ärsyttää limakalvoja ja heikentää niiden vastustuskykyä, mikä lisää tulehdusten riskiä.
- Jos ruokit lasta tuttipullolla, tee se yli 45 asteen kulmassa vaakatason sijaan. Tällä on ollut viitteellistä hyötyä korvatulehdusriskin vähentämisessä.
- Ota lapselle pneumokokkirokote. Se suojaa joiltakin pneumokokkibakteerin alatyypeiltä ja vähentää näiden aiheuttamia korvatulehduksia. Rokotteen ehkäisevä vaikutus on kuitenkin rajallinen, sillä myös muut alatyypit ja bakteerit aiheuttavat korvatulehduksia.
- Myös ksylitolituotteiden säännöllinen käyttö voi auttaa pitämään tulehdukset loitolla. Vähintään viisi ksylitoliannosta vuorokaudessa on suositeltava määrä.
- Vanhemmilla lapsilla kirarisaleikkauksesta voi olla hyötyä.
Lähteet: Kun korva on kipeä, Terveyskirjasto, Käypä hoito
